|
Kohottelua |
Puhtaat valkeat pullammePuhdas suomalainen pulla, valkoinen (sisältä) kuin nuoren neidon povi. EI sisällä etelän hetelmiä! Rusinat jätämme suosiolla Japanian nälkää näkeville lapsille. Laukkuryssältä ehkä kaardemummaa ja kanelia ostamme! Kainuun nisu: karu pulla, joka nousee ankarissa oloissa, karkeista vehnäjauhoista. "Nisutaikinassa pitää olla lujasti suolaa, jotta höysteet maistuisivat!" Lypsylämpimään maitoon suolaa ja kaardemummaa, sokuria vähän, joskus rohkeamminkin. Santasokuria ei monella ollut, niinpä käytettiin survottua toppasokuria. Kookkaat, vanhan ajan nisut pantiin paistumaan voitelematta, sillä kananmunat olivat melko harvinaisia. Karjalan Kannaksen makia pulkka eli lettivehnanen, letvehnanen, kohvipulkka, vehnasnuppu: "Sillon on vehnane hyvvää, ko se liistovelloo" (Sananparsi Kanneljärveltä). Taikinanjuuri tehdään haaleaan maitoon ja annetaan kohota. Mauksi pannaan suolaa, sokuria, munia ja sulattua voita. Taikina alustetaan ja kun se on kohonnut, leivotaan se 3-säikeellä tikuttaen letvehnasiksi tai sitten kierretään pitkästä vehnassäikeestä kierentäinen, vehnasnuppu. Ne pannaan pelleille tai riehtilöille kohoamaan ja voidellaan ennen uuniin panoa ja uunista otettua sokurvedellä tai -kohvilla. Syödessä vehnasen päälle oli Karjalassa usein tapana sivellä paatakkaa (siirappia). Muita Kannaksen vehnaksia ovat mm. rotinarinkel ja siitnikka eli siitniekko. Ja monenlaisia rinkeleitä leivottiin myös. Suomenruotsalaisen ylevän kulttuurin piiristä lähtöisin oleva Korvapuusti on yksimielisesti hyväksytty, Suomen Nisun tiukan kanelismieliset vaatimukset täyttävänä, tavallisen kanelikierrepullan muunnelmana viralliseksi suomalaiseksi pullaksi. Päätöksestä ei voi valittaa. (Tietoa muiden maakuntien pullista on tulossa.) Lähteet
| |