Nykyiset urheilulajit ovat keinotekoisia!

29.4.2005

Näin yleisurheilun MM-kisojen kynnyksellä on syytä puuttua urheilun räikeisiin epäkohtiin, jotka jokainen asioita vähänkin ajatteleva penkkiurheilun ahkera harrastaja on jo varmasti huomannutkin. Sanomattakin on selvää, että lajien kehitys kulkee aina vain huonompaan suuntaan, mikäli emme ota käyttöön aivan uutta paradigmaa.

Urheilulajit, etenkin olympialajit, ovat etääntyneet yhä kauemmaksi niiden luonnollisesta, aidosta alkuperästä. Mitä varten lähes joka lajissa tarvitaan nykyään läjäpäin kalliita varusteita, että on edes mahdollisuus pärjätä? Useimpien lajien huipulle pääsyyn tarvitaan myös kallista ja vaikeaa dopingia, johon ei kehitysmaissa ole varaa. Käyn tässä esimerkin omaisesti läpi muutamia lajeja, joita pitäisi korjata.

Ensinnäkin korkeushypyssä pitäisi sallia kahdella jalalla ponnistaminen. Lajissahan pitäisi jo nimensäkin mukaan kilpailla siitä, kuka hyppää korkeimmalle, eikä siitä, kuka hyppää korkeimmalle yhdellä jalalla. Sama juttu kaikkien muiden lajien kanssa - tyylin pitäisi olla melkeinpä vapaa.

Kuulantyöntö toki muuttuisi radikaalisti, jos siinä saisi vaikka heittää kuulaa kaksin käsin, mutta miksipä ei? En tiedä, saako kuulaa edes pidemmälle tuolla tavalla, mutta miksi asettaa keinotekoisia rajoituksia? Kyllä se riittää, että on tietty aika tehdä suoritus ja että vauhdinotto ja suoritus on suoritettava kuularingin sisäpuolella. Sama juttu moukarin, kiekon- ja keihäänheitossa. Toki lappeelleen osunut keihäs on hylättävä, koska lajihan mallintaa keihäsmetsästystä. Ai niin, ja jokainen heittäkööt samanlaista keihästä, jonka toimittaa kisan järjestäjä.

Eräs laji on nykyään lajina sellaista naurettavaa pelleilyä, että sitä ei ole edes syytä mainita tässä yhteydessä: kilpakävely. Mutta, tässä tapauksessa olisi pikemminkin syytä kehittää teknologiaa: automaattinen tietokonetuomarointi saattaa nimittäin vielä pelastaa lajin. Tietokone hylkäisi armotta ja puolueettomasti kilpailijan, jonka toinen jalka ei koko ajan pysy maassa. Touhusta tulisi aivan eri näköistä. Muussa tapauksessa koko farssi on lopetettava.

Jalkapallon olympiaturnauksessa oli kuulemma voimassa jokin älytön ikäraja, siis maksimi-ikä, jolla haluttiin karsia turnauksesta pois suuria tähtiä ("liian vanhoja"). Mitäs pelleilyä sellainen on? Joko lajissa sallitaan kaikkien parhaiden urheilijoiden osallistuminen, tai jätetään koko laji pois. Jos ne ammattilaiset saavat jossain lajissa osallistua, niin kyllä ne saavat sitten osallistua joka lajissa. Jos lajin keskusjärjestö laittaa pellesääntöjä, niin laji on suljettava pois olympialaisista.

Hevos"urheilussa" muuten vähintään puolet mitalista kuuluisi hevoselle. Nykyaikaisessa 5-ottelussa siis 10 %. Noihin lajeihin tulisikin valmistaa kahdet mitalit, joista sopivat segmentit on poistettu, jotta jokainen näkisi mitaleista heti, että menestyminen ei ole pelkästään urheilijan suorituksen ansiota.

Olympialajin kriteerit ovat tällä hetkellä aika hyvät, mutta niitäkin voisi tarkentaa.

Suuren määrän kamppailulajeista voisi korvata alkuperäisellä, aidolla pankrationilla. Eli ei mitään sääntöjä: full contact, kaikkea saa tehdä. Ehkä nykyaikana teemme pieniä myönnytyksiä, ja jätämme raudoitetut taisteluhansikkaat pois, ja jätämme ruumiinosista silmät ja sukuelimet rauhaan. Mutta muuten kaikki olkoon sallittua! Tämä laji korvaa kreikkalais-roomalaisen painin, karaten, judon, nyrkkeilyn, tae kwon don, jne. Ja onhan ns. Ultimate Surrender, jonka säännöt periaatteessa ovat ne, jotka esitin, jo nyt olympialajin mitoissa.

Ns. urheilumiekkailu se vasta naurettavaa sipsuttelua onkin. Etenkin ne lajit, joissa toiselle pitää antaa jokin etuoikeus, kun hän aloittaa ensin tökkimisen naurettavalla tikullaan. Pois mokoma pelleily! Tilalle aito mélée haarniskoissa ja pitkillä miekoilla! Urheilumiekkailijat siirtykööt rapieriin, mahdollisimman autenttisilla säännöillä. Se sujunee urheilumiekkailun suojuksilla. Eikä mitään etu- tai takaoikeuksia, osuman saa, minne tai miten tahansa pistääkin, vastustajan miekkaan saa tarttua, vastustajaa saa lyödä tai potkaista, tai hänet saa vaikka kampata. Eikä ottelua katkaista osuman takia! Eipä sitä ennenkään ollut tuomaria paikalla, kun taisteltiin mies miestä vastaan.

Talvilajeista esimerkiksi mäkihypyn voisi korjata näin: kaikki hyppääjät käyttäisivät samanlaisia suksia: siis millilleen samanlaisia, samaa pohjamateriaalia, samaa pohjakuviota, ja saman painoisia. Voitelussa käytettäisiin vain kilpailun järjestäjän toimittamaa ainetta ja voitelu tehtäisiin valvotusti. Suksien pituutta voisi edelleen jonkin verran säätää suhteessa hyppääjän pituuteen. Hyppääminen tehtäisiin alasti. Tämä lienee ainoa tapa, jolla puvun ratkaiseva vaikutus voitaisiin eliminoida.

Erilaiset vaatteisiin perustuvat lajit pitäisi radikaalisti uusia. Eihän siinä ole mitään järkeä, että pakataan voimanostaja perverssiin kumiasuun, jota ilman hän ei nostaisi likimainkaan samoja painoja! Nostolajien rappio alkoi, kun annettiin nostajien käyttää tyrävyötä, tai mikä sekin lie nimeltään. Vyöt ja kumiasut pois. Asu ei saa lainkaan auttaa urheilijaa.

Kuten eräs henkilö huomautti, oikeastaan kaikissa lajeissa olisi syytä palata antiikin olympialaisten tapaan, eli kilpailtaisiin aina alasti jos se suinkin vain lajiin sopii. Useimpiinhan se sopii.

Ammuntalajit ovat esimerkki täydestä välineurheilusta. Joko kilpailijat käyttäisivät samoja, kilpailun järjestäjän lainaamia aseita, tai sitten koko touhu voitaisiin jättää pois olympialaisista. Mitäs järkeä siinä on, että pyssy ja ammukset muodostavat valtavan menoerän, ja ovat melkeinpä välttämätön, jotta kilpailussa voisi pärjätä - ampumataito ei ole pääosassa.

Lukemattomien erilaisten palloilulajien tarkoitus on hämärän peitossa. Ainoastaan pesäpallossa voimme erottaa maanpuolustuksellisia asioita: kranaatin heittoa, syöksymistä taistelussa, jne. Palloilulajit ovat olympialaisen hengen kannalta täysin yhdentekeviä. Pesäpallon lisäämisen jälkeen ei olympialaisiin ole enää syytä ottaa ainuttakaan palloilulajia lisää.

Erilaiset naisvoimistelut yms. ovat toki koreata katsottavaa, mutta onhan päivänselvää, että niillä ei ole mitään tekemistä urheilun kanssa. Palloleikit jääkööt siis kisojen avaus- ja lopetusseremonioihin. Todellisille kilpakentille, jossa uljaat urhot taistelevat henkeen ja vereen voitosta, ja vain voitosta, hurmeisilla tantereilla, ne eivät kuulu.

Näillä eväillä penkkiurheilijan suorituksetkin varmasti kohenevat! Kun lajit ja olympiakisat uudistetaan ehdotuksieni, jaksaa istua paljon enemmän sohvan ääressä katsomassa. Olut- ja makkaratehtaiden olisikin syytä huomioida merkittävä panokseni, kun myynti alkaa "selittämättömästi" kasvaa.


(Mr. Niilo Paasivirta)