Unix on Paha!

13.3.1999

Tietokoneet alkavat nykyään olla kansamme kaikkien yhteiskuntaluokkien ulottuvilla. Niinpä on lopultakin aika lausua muutama painava sana eräästä huolestuttavasta ilmiöstä, joka saattaa ilman pontevaa vastustusta levitä maanlaajuiseksi. Tämä ilmiö on nimeltään unix. Unix on vanha käyttöjärjestelmä, jota kehiteltiin USA:ssa 60-luvulta alkaen. Sitä kehittelivät kaikenlaiset hämäräainekset yliopistoissa - muistammehan, minkälaista touhua USA:n yliopistoissa tuohon aikaan oli.

No, eipä tuolla olisi väliä. Onhan jo tunnettua, että unix on auttamatta vanhentunut, eikä sillä ole enää käytännön merkitystä. Mutta tilalle on levinnyt salakavalasti uusi versio tuosta ohjelmasta. Sen nimi on Linux.

Tällä ohjelmalla on laaja kannattajajoukko, ns. Linux-uskovaiset. Nämä ovat useimmiten harhaanjohdettuja nuoria, johtajinaan yliopistojen radikaalit ainekset. Nuo ääriainekset ovat tavallisesti sitä sakkia, joka menee sivariin, kannattaa homoliittoja, vastustaa kristillisyyttä, ja vaativatpa he vielä usein erittäin vaarallisia huumeitakin vapaaseen jakeluun lapsillemme!

Tämä on toki vain yksi asia, jonka takia Linux-ohjelmaa ei olisi valtiossamme syytä millään tavalla suosia. Kenties ei edes se tärkein asia. Mutta Linux siis yhdistetään radikaaleihin aatteisiin ja aineksiin!

Nythän herää kysymys, kuinka tietokoneohjelmaa voidaan käyttää radikaalien hippiaatteiden levitykseen? Kysehän on pienistä, alitajuntaan vaikuttavista vihjeistä. Ohjelmissa esiintyy salaviestejä, grafiikassa käytetään kannabiskasvin lehden muotoisia "koristeita", ja niin edelleen.

Aina on muistettava, että Linux on myös huumejengien käytössä. Lapsillehan jaettiin Etelä-Suomessa LSD-tarroja, joihin oli painettu Linxuin pingviinitunnus. LSD on erittäin vaarallinen huume, joka aiheuttaa mielisairauden ja mutaatioita sukusoluihin. LSD-huumeessa ihmiset hyppivät parvekkeilta, ja eräs nuori tyttö luuli LSD-huumattuna olevansa appelsiini ja kuori itsensä veitsellä. LSD-kristallit myös kiteytyvät keskushermostoon ja voivat aiheuttaa ns. flashbackin, eli uuden LSD-matkan koska tahansa. LSD:hen syntyy myös voimakas riippuvuus.

Eräs seikka, jolla Linux-uskovaiset kampanjoivat alituiseen, on se, että Linuxia väitetään "vapaaksi"; että se olisi muka kaikkien saatavilla ilmaiseksi.

Tästä Linuxin "vapaudesta" ja "ilmaisuudesta" toitotettaessa unohdetaan kuitenkin sopivasti se tosiasia, että Linuxin imurointi Internetistä vie erittäin paljon kallista yhteysaikaa. Täten se on käytännössä yhtä kallis, ellei kalliimpikin kuin kunnolliset käyttöjärjestelmät. Niinpä ihmiset siis ostavat Linux-paketin kaupasta. Aivan samalla vaivalla voisi ostaa myös oikean käyttöjärjestelmän. Ei ole mitään syytä lähteä epävarmoihin yrityksiin.

Ja kun Linux on koneeseen hankittu, alkaa asennus. Levy vain sisään ja menoksi? Ei. Käyttäjä saa eteensä tekstipohjaisen asennuksen, joka kysyy kymmeniä outoja kysymyksiä, joiden vastaamiseen tietotekniikka-alan koulutus on välttämättömyys. IP-numero? Reititys? IP masquerade, portit, keskeytysnumerot, IRQ, osoitteet? Nykyaikaiset, oikeat käyttöjärjestelmäthän hoitavat nämä asiat automaattisesti! Plug&Play® -järjestelmä on erinomainen esimerkki siitä, kuinka asiat tehdään reaalimaailmassa. Käyttäjän ei tarvitse tuntea koneen hardwarea läpikotaisin!

Linuxia asennettaessa on siis useimpien pakko hankkia asiantuntijan apua. Ja se maksaa. Maksaa paljon! Näin Linuxin todelliset kustannukset nousevat huikeasti jo heti alkuvaiheessa. Ja luuletteko, että se päättyy siihen? Ehei, sitten kun pitäisi alkaa töitäkin tehdä, sitten se vasta alkaakin! Yritys, joka on Linuxin hankkinut, tarvitsee välttämättä jatkuvaa konsultointia. Tai sitten täytyy palkata erikseen töihin Linux-asiantuntija hoitamaan pelkästään koneita! Ja kun palkataan tuottamatonta työtä tekevä näpertelijä, se vie jälleen kerran yhden työpaikan, josta olisi maallemme voinut olla jotain hyötyäkin.

Kun Linux on lopulta saatu asennettua, ja käyttäjä haluaa alkaa käyttää konetta, tuleekin siihen Linux-uskovainen - sillä pakkohan sellainen on olla auttamassa tuon hankalan järjestelmän asennuksessa - ja sanoo: "Et saa käyttää konetta tuolla tunnuksella!" Tämä tarkoittaa siis sitä, että omaa tietokonettaan ei saa käyttää root-tunnuksella, koska "sillä voi vahingoissa tuhota jotain". Käyttäjän pitää siis käyttää omaa konettaan ilman että saa käyttää sitä kokonaan! Tämä on lähes järjettömyyden huippu. Toki, joskus tarvitaan monen käyttäjän järjestelmiä. Mutta niitä vartenhan on olemassa lähiverkko-ohjelmistot, ja myös Windows NT. Monen käyttäjän järjestelmiä varten ei todellakaan tarvita vaikeaa Linuxia.

Otetaanpa esimerkki Leena Loppukäyttäjän työpäivästä. Ensin, olettakaamme, että hänellä on käytössään joku oikea käyttöjärjestelmä, esimerkiksi Windows 98. Hän tulee töihin, laittaa koneen päälle, kone kysyy kenties tunnuksen ja salasanan, mikäli niitä tarvitaan. Sitten Leenalle tulee kuvaruutuun selkeät valikot ja graafiset ikonit. Hän valitsee tarvittavan ohjelman hiirellä, tekee töitä, ja tulostaa tehdyn dokumentin kädenkäänteessä. Työpäivän päättyessä hän voi sammuttaa koneen turvallisesti käyttämällä valikosta helposti löytyvää komentoa.

Entäs jos Leena Loppukäyttäjällä olisi ollut, luoja paratkoon, Linux? Hän tulee töihin, laittaa koneen päälle, ja sitten odottelee muutaman minuutin, kun Linux käynnistelee itseään - jos se sattuu tällä kerralla onnistumaan. No, alku on kyllä helppo: Leena kirjoittaa tunnuksen ja salasanan. Sitten hänen pitäisi tehdä töitä. Mutta hänellä onkin edessään tekstinäyttö, ei mitään valikoita tai ikoneja. Kenties konsultti on kuitenkin neuvonut Leenalle, että kun kirjoitat "startx -- -bpp 16", niin pääsee "windowsiin" (kyseessä on X, jota valheellisesti markkinoidaan "X Windows" käyttöjärjestelmänä). No, mikäli Leenalla oli tuo omituinen komentorivi jossain muistilapulla, hän ehkä saa kyseisen "X Windowsin" käyntiin. Tänään Leenalla olisi työnä vaikkapa sellainen, että hänellä on levykkeellinen tekstejä, jotka pitäisi tarkistaa ja tulostaa. Leena laittaa levykkeen koneeseen, ja ...mitäs sitten? Ei ole mitään tapaa, millä hän voisi selata levykkeen tietoja. Kenties konsultti on jättänyt ohjeet, kuinka levykkeelle pääsee - se on tavattoman monimutkainen prosessi. Levykkeellä on Word-tekstitiedostoja. Leena alkaa etsiä valikoista Wordiä, joka pitäisi jokaisessa tietokoneessa toki olla...mutta eipä sitä vaan löydy! Standardiohjelmatkin nimittäin Linuxista puuttuvat. Töistä ei tule mitään. Leena menee johtajan luokse ja pyytää että koneeseen laitettaisiin Windows.

Kuten jo kävi ilmi, Linuxiin ei saa edes tavallisimpia ohjelmia, jotka ovat maailmanlaajuisesti hyväksytty standardi. Näitähän ovat Microsoft Office, Microsoft Word, Microsoft Excel ja Microsoft Internet Explorer, maailman kehittynein selainohjelma. Mitään näistä ei Linuxiin siis saa! Miten ihmeessä Linuxilla siis voisi kukaan tehdä töitä? On siis selvää, että Linux ei sovi yritysten käyttöön missään nimessä.

Siirtykäämme kotikäyttäjän näkökulmaan. Mitä jos kotona olisi Leena Loppukäyttäjän aviomies, Lassi Loppukäyttäjä, sekä heidän lapsensa Lauri Loppukäyttäjä (10 v) ja Lilli Loppukäyttäjä (5 v). Lauri-poika haluaisi pelata uutta jännittävää tietokonepeliä. Lilli haluaisi seikkailla vaikkapa Teletappimaassa (eiköhän sellainenkin CD-romppu kaupasta löydy). Lassi ehkä kirjoittaisi mielellään yhdistyksen pöytäkirjoja, ja Leena haluaisi surffailla Internetissä.

Kun koneessa on Microsoftin käyttöjärjestelmä, kaikki ovat tyytyväisiä! Lauri pääsee viimeisimpien peliuutuuksien pariin heti, Lilli Teletappimaahan, Word käynnistyy kädenkäänteessä Lassia varten ja Leena voi surffailla käyttäen Microsoft Internet Exploreria, joka näyttää kaikki Internetin sivut oikein, toisin kuin muut selaimet.

Jos kotikoneessa olisikin Linux, mitä tapahtuisi? Lapset ainakin pettyisivät pahasti. Uusi jännittävä peli ei Linuxissa toimi, eikä Teletappimaakaan. Entä Lassi? Lassipa onkin nokkela kaveri, ja hän saa kuin saakin jonkun tekstieditorin käynnistymään. Editori on karu, siinä ei ole valikoita eikä mitään, eikä se noudata mitään standardia, mutta sinnikkäästi Lassi opettelee viikkokausia, ja oppii kuin oppiikin käyttämään sitä. Lassilla on muutaman sivun mittainen pöytäkirja valmiina ja hän tulostaa sen. Mutta voi harmin paikka! Mikäli tulostus nyt ylipäätään onnistuu, ja mikäli Ä:t ja Ö:tkin jopa tulevat oikein - siinäkin asiassa on usein Linuxin kanssa ongelmia, joista oikeat käyttöjärjestelmät pääsivät eroon jo 80-luvulla! - niin eipä pöytäkirja muistuta alkuunkaan sitä mitä pitäisi. Tulostuksessa marginaalit ovat miten sattuu, ja tekstiä ei ole sivutettu ollenkaan, puhumattakaan tavutuksesta! Jossain menee rivikin paperin reunan yli. Että sellaista. No, Lassi menee illalla työpaikalleen kirjoittamaan pöytäkirjan Wordilla. Leena pääsee koneelle, ja alkaa etsiä kuvaketta, josta Internet Explorer lähtisi käyntiin. No, sitäpä ei ole. Mutta, ihmeiden ihme, Netscape löytyy! Se on toki vanha versio, ja kaatuilee yhtenään. Ensimmäiseksi Netscape näyttää jännittävän sivun, joka onnittelee käyttäjää. Leena hoksaa, että tämä sivuhan on hänen omalla koneellaan. No, eipä se mitään, mennään eteenpäin. Leena kirjoittaa Internet-osoitteen laatikkoon, painaa enter-näppäintä, ja...siihen se jumiutuukin. Modeemi ei ala soittaa minnekään. Linuxiin nimittäin tarvitaan aivan hirvittävän monimutkaiset järjestelmät, jotta sillä päästään Internettiin! Harva alan asiantuntijakaan ymmärtää linuxin liittämisestä nettiin modeemin avulla. Kuinka Leena sitten siinä onnistuisi?

Eli kotikäytössä ei tavallisella ihmisellä voi olla kertakaikkiaan ollenkaan hyötyä Linuxista. On selvää, että kotitalouksiin ei ole mitään syytä markkinoida Linuxia, se olisi suorastaan valheellista markkinointia, joka on laissamme ankarasti kielletty!

Sekä koti- että työkäytön tärkeä osa on tiedostojen hyvä siirrettävyys. Jos nyt vaikka Leena Loppukäyttäjä haluaisi viedä kakkureseptikokoelmansa ystävättärelleen Tiina Tietokoneelle, niin Word-tiedostot voi viedä levykkeellä, ja ne ovat täydellisen yhteensopivia, kun molemmilla on Microsoftin käyttöjärjestelmät. Mikäli Tiina olisi erehtynyt hankkimaan epästandardin Linuxin, ei olisi oikeastaan mitään tapaa jolla normaalit ihmiset voisivat siirtää tiedostot. Linux-uskovainen konsultti siihen vähintään tarvittaisiin!

Linuxin "kehittely" on tapahtunut sekalaisen nettiporukan toimesta. Mitä useampi kokki, sen kehnompi soppa, on sanonta joka pätee erityisen hyvin tähän asiaan. Kaikenlaiset bittinikkarit ovat rakennelleet palikan sinne ja toisen tänne, ja tuloksena on sekava purkkaviritys. Käyttäjää ei ole ajateltu tippaakaan. Ei voida puhua alkuunkaan siitä käyttäjäystävällisyydestä, mitä nimenomaan Microsoftin käyttöjärjestelmissä on.

PC-koneissahan on loistava laajenettavuus, eikö niin? Erilaisia lisäkortteja on tuhansia, toinen toistaan mahtavampia. Kortti vaan koneeseen ja pelaamaan, soittamaan, piirtämään, mitä nyt halusitkaan. Mutta entäs jos koneessasi onkin Linux? Siinäpä pyörittelet peukaloitasi, koska tukea, ajureita ja ohjelmiakaan ei ole! Ehkä, jos omistat jonkun vähintään pari vuotta vanhan erittäin tunnetun lisäkortin, voit etsiskellä Internetistä sille ajureita. Saatatpa jopa löytää, jos on erittäin hyvä tuuri. Ja kun saat ajurin, voitkin jatkaa peukaloiden pyörittelyä. Sillä mitä ohjelmaa sitten ajaisit sen hienon korttisi ominaisuuksien hyödyntämiseksi? Mitään ei ole!

Kun Linuxiin haksahtaneen käyttäjän Linux hajoaa, hän soittaa asiakasneuvontaan...eipäs soitakaan. Sillä sellaista ei ole! Aivan, Linux-käyttäjille ei ole olemassa minkäänlaista tukea. Ainoa keino on tuntea Linux-uskovaisia, joilta pitää apua erikseen lähteä tiedustelemaan. Verratkaamme tätä Microsoftin tuotetukeen. Tai ehkä on parempi ettemme tee sitä; miten olematonta voisi verrata täydelliseen?

Nyt, kun käyttäjä on lopullisesti pettynyt Linuxiin, ja havainnut sen toivottomaksi, vaikeaksi ja turhaksi, hänhän saa rahat takaisin...vai saako? Ei saa! Ei ole mitään tahoa, joka korvaisi Linuxista aiheutuneet vahingot. Uhrilla ei ole mitään mahdollisuuksia saada korvauksia vaivoistaan ja pettymyksestään. Sellainen on tämä "vapaa" ohjelma.

Pelottaa se ajatuskin, että joku yritys lähtisi ratkaisemaan tietojenkäsittelyongelmiaan sortumalla Linuxiin. Seurauksena on varmasti vakavia ongelmia, ellei suorastaan konkurssi! Mikäli sallimme Linux-saastan leviävän maassamme ilman esteitä, tulee se näin syömään yhä enemmän työpaikkoja. Ettei vain olisi mitään yhteyttä sillä, että kun Linux alkoi levitä, alkoi maassamme myös samoihin aikoihin syvä lama?

Olemmehan me jo sen nähneet, mitä ns. "vaihtoehdoille" käy. Pelikoneeksi suunniteltu Amiga on hyvä esimerkki tästä. Kun Amiga ei ollut ollenkaan yhteensopiva standardien kanssa, se kuoli nopeasti pois. Nykyään ei kukaan huolisi Amigaa ilmaiseksikaan.

Ajatelkaapa, mitä Suomelle tapahtuu, jos päästämme tämän epästandardin ohjelman leviämään? Yrityksille alkaa tulla vaikeuksia ulkomaankaupassa, koska yhteensopivuusongelmat yleistyvät tavattomasti. Tiedostoformaatit, tiedonsiirto, mikään ei ole yhteensopiva maailman yleisimpien eli Microsoftin käyttöjärjestelmien kanssa. Suomalaiset yritykset menettävät sopimuksia, seurauksena on konkursseja, työpaikkojen menetystä, ja kun työtä ei ole, alkaa aivovuoto ulkomaille. Lama, jonka rinnalla viimeisin lama on suorastaan kulutusjuhlaa, alkaa väistämättä. Suomesta tulee takapajuinen, köyhä kehitysmaa. Jäljellä olevat suomalaiset ovat halveksittuja EU-tuella eläviä pummeja ja heitä pidetään typerinä.

Linuxin kanssa et voi koskaan olla varma myöskään turvallisuudesta. Linuxista on löytynyt, ja löytyy kerta toisensa jälkeen ammottavia aukkoja, jotka päästävät aivan kenet tahansa tekemään mitä tahansa koneeseesi. Kovasti puhutaan, että Linux olisi muka turvallinen koska lähdekoodi on saatavilla. No, siitä vaan tarkistamaan lähdekoodi! Varmastihan Pekka Peruskäyttäjä lukaisee muutamat megatavut tiheää C-koodia läpi turvallisuusreikien varalta, eikös niin? Linux-uskovaisten uutisryhmässä sanotaan: "Dumping a Trojan on a Linux system would be fairly simple. A little SUID program could do the job. Creating a true virus or worm would be an interesting challenge." Eli suomeksi: "Troijan Hevonen (salasanat varastava ohjelma) olisi aika helppo laittaa Linux-järjestelmään. Pieni SUID-ohjelma hoitaisi homman. Oikean viruksen tai madon (koneesta toiseen leviävä virus) olisi mielenkiintoinen haaste." Että sellainen on tämä "turvallinen" Linux!

Linuxista puhuttaessa on myös aina syytä muistaa, että Linux-uskovaiset ovat tavattoman sinnikkäitä ja täysin sokeita todellisuudelle. Sitkeä jankkaaminen ja yhä uusien valheiden esittäminen väsyttävät ennen pitkää kenet tahansa. Linux-uskovaisten asenne on myöskin kieroutunut: "Jos et käytä Linuxia, olet idiootti!", he sanovat. Tämän ryhmän älyttömimpiin hokemiin kuuluu suositella Linuxia kaikkeen mahdolliseen, vaikka on päivänselvää, että se ei sovellu juuri mihinkään. On ehkä vain muutamia tapauksia, jossa Linuxia ehkä voisi käyttää - ottaen huomioon sen, että Linux vaatii jatkuvaa erikoistuntijan ylläpitoa toimiakseen.

Joidenkin Linux-uskovaisten tehtävänä on myös haukkua Microsoftia ja Bill Gatesia hinnalla millä hyvänsä. Ei ole mitään valhetta jota ei voitaisi käyttää tässä "oikeutetussa" taistelussa. Microsoft on Linux-uskovaisille suorastaan antikristus. Ja tuollaisia saarnaajiako sitten kannattaisi kuunnella, tai peräti uskoa mitä he sanovat? Ei, on selvä, etteivät tietotekniikan alan todelliset ammattilaiset, jotka elävät reaalimaailmassa, käytä Linuxia. Linux-uskovaisten parjauskampanjaan on yksinkertaisesti syynä viha ja kateus. He vihaavat sitä, että suurin osa maailman tietokoneen käyttäjistä käyttää Microsoftin erinomaisia käyttöjärjestelmiä. Heidän mielestään kaikkien pitäisi käyttää huonoa ja vaikeaa Linuxia. He ovat myös sairaalloisen kateellisia Bill Gatesin rikkauden takia. Linux-uskovaisia ei kiinnosta se tosiseikka, että Bill Gates on itse omalla työllään ja keksinnöillään luonut suuren omaisuutensa ja maailman merkittävimmän yrityksen.

Tässä artikkelissa puhutaan Linuxista. Mutta on huomautettava, että suurin osa mainituista asioista pätee myös muihin unixin kaltaisiin käyttöjärjestelmiin.

Kansalaiset! Ottakaapa nyt kiireesti selvää kansanedustajaehdokkaiden suhtautumisesta Linuxiin. Kannattaisiko Linux-uskovaista valita eduskuntaamme, vai olisiko parempi valita joku järkevä ihminen, joka tuntee todellisen maailman?


(Niilo Paasivirta)