Nykyisen Linux-järjestelmiin vinoutuvan trendin epäkohtien tarkastelua!

19.3.1999

Ajan hammas on selkeästi purrut alunperin unix-pohjaisiin järjestelmiin, joiden modernien trendien seuraamattomuutta on ollut myötävaikuttamassa se seikka, että nostalagiseen tekstipohjaiseen järjestelmään kangistuneet vanhat tietotekniikka-alan ammattilaiset, jotka eivät ole saaneet nykyaikaista näkemystä koulutuksensa aikana, katsovat pelkästään tunnesyistä jonkin tietyn järjestelmämallin paremmaksi.

Pitkän juoksun puitteissa riippuu siitä, ettei Microsoftin pyrkiessä kehittämään käyttöjärjestelmien ja käyttäjäliittymien käytettävyyttä yrityksissä valittaisi epästandardeja Linux-ratkaisuja huolimatta niiden houkuttelevan näköisestä taloudellisesta edusta, joka ei pidemmän päälle olisi kuitenkaan kannattavaa kommunikaatiovaikeuksien takia suhteessa muihin yrityksiin ja etenkin ulkomaille.

Kommunikaatiovaikeuksien syntymisen perusteluina on esitettävä seuraavaa: standardia noudattamattomat tiedostoformaatit sekä vain kaupalliseen käyttöön suunnatut standardit, joiden käyttö ei ns. "vapaan" ohjelmiston osalta ole mahdollista, aiheuttavat, kun kommunikaatiota olisi käytävä modernien yrityksien kanssa, merkittäviä viivytyksiä ynnä lisäselvityksiä. Nämä käytännön seikat tuovat yritykselle ongelmia, jotka kostautuvat taloudellisestikin, esimerkiksi tarjouspyyntöjen kilpailuttamisen sujuvuudessa, jonka vaikeutuminen Linux-järjestelmien käytön aiheuttamien ongelmien takia antaa tilaajalle huonon kuvan yrityksestä.

Standardeja laajasti noudattamattomien järjestelmien vahingoksi on myös laskettava, että lisälaitteita tuottavat yritykset eivät mielellään tuota vapaaseen ilmaislevitykseen pakotettuja ajureita Linux-järjestelmien käyttöä varten, vaan ajurien kehittelytyössä panostetaan pitkässä juoksussa etenkin Microsoftin käyttöjärjestelmien pohjalle, etenkin koska niihin on integroitu erilaisen hardwaren laaja tukimahdollisuus jo aivan alusta alkaen, ja niiden käyttäjäkunta on myöskin ammattikäytön ulkopuolella sangen laaja.

Yritysmaailmamme tulisi ottaa huomioon myöskin yrityskuva Suomen osalta, sillä on jo riittävän paha asia, että Linux yhdistetään sen suomalaisen kehittelijän takia nimenomaan meidän maahamme, mistä voi olla suurta haittaa etenkin USA:ssa, jossa hakkerit käyttävät siekailematta hyväkseen nimenomaan Linux-järjestelmien porsaanreikiä suorittaessaan tietokonerikoksia. Ns. "vapaiden" järjestelmien osalta ei näistä rikoksista edes voida saattaa vastuuseen ohjelman valmistajaa, toisin kuin kaupallisten yritysten, jotka ovat sitoutuneet sopimuksiin ja kuluttajansuojaan, kyseessä ollessa on mahdollista. Sama koskee muitakin virhetilanteita tai muita ohjelmistovirheitä laissamme nimenomaan kaupallisia tuotteita koskevan kuluttajasuojalain osalta, sillä on vaikeaa ellei mahdotonta haastaa ns. "vapaiden" järjestelmien ohjelmoijia tahi kustantajia vastaamaan mahdollisista vahingoista.

Lisäsyynä ns. "vapaiden" järjestelmien käytön suosittelematta jättämisessä on luonnollisesti niiden tukipohjan kapeus, eli toisin sanoen Linux-järjestelmien osalta jo peruskoulutuksesta alkaen ne eivät sisälly Suomen opetussuunnitelmaan, vaan sen sijasta nimenomaan Microsoftin järjestelmät ovat käytössä kaikissa oppilaitoksissamme. Kunnollisiin kaupallisiin järjestelmiin kuuluu myös oleellisena osana jo perushintaankin mukaan laskettu perustuki, tahi sopimuksen mukaan ostettava laajempi tukipalvelu, jollaisia Linux-järjestelmien osalta maassamme ei ole toistaiseksi, eikä myöskään odotettavissa lähitulevaisuudessa.

Ei ole realistista kuvitella, että ns. "vapaa" ohjelmistotuotanto voisi kuitenkaan, laajankaan harrastelijayhteisön turvin, yltää siihen projektien pätevään suunnitteluun ynnä läpiviemiseen alan parhaiden ammattilaisten turvin siinä mitassa mihin kaikkien nykyisten merkittävien kaupallisten järjestelmien osalta olemme voineet jo tottua. Tietynlaista viileyttä on jo havaittavissa alan varsinaisten ammattilaisten sulkijalihaksen ympärillä ns. "vapaiden" järjestelmien huolestuttavan nykytrendin jatkuvan laajenemisen uhkan tiimoilta.

Näkemiin ensi kirjoituksessa.


(Niilo Paasivirta)