Tautien leviäminen on heti pysäytettävä!

4.4.2000

Miten voi olla mahdollista, että maassamme on historian antama opetus niin täydellisesti unohdettu? Kyseessä on tuberkulosin eli tuperkkelin hävittäminen maastamme, ja tuon työn antama vankka kokemus, jonka pitäisi yhä elää armaassa Suur-Suomessamme. Mutta siltä näyttää, että tuo kaikki tieto, kokemus ja hyvät toiminnan mallit ovat hävinneet.

Tuperkkelin hävittäminen, tuo valtava tehtävä, aloitettiin jo vuosisatamme alkupuoliskolla. Väsymättä kansamme toimi tuota tuhoisaa tautia vastaan. Tässä työssä olivat mukana paitsi viranomaiset ja koko terveydenhoitojärjestelmämme, myös potilaat itse. Tuperkkelia sairastavatkin toimivat taudin hävittämisessä mukana täysin rinnoin!

Eivät nuo potilaat koskaan valittaneet, ei, vaikka heidän täytyi oleskella kuukausia ellei vuosiakin tuberkuloosiparantolassa, ei, vaikka heidän täytyi noudattaa mitä ankarimpia sääntöjä, ruokavaliota, ja myöskin alistua suuriin ja kivuliaisiin leikkauksiin. Noina vanhoina hyvinä aikoina koko kansamme toimi väsymättä taudin hävittämisen eteen!

Mutta nyt asiat ovat kerta kaikkiaan kurjalla mallilla. AIDS-tauti leviää holtittomasti maassamme. Toki tuo tauti on sikäli siunauksellinen, että Raamattumme ja kristinuskon antamia neuvoja noudattamalla AIDS:iin sairastumisen riski on häviävän pieni! Se ei kuitenkaan poista ulkomaalaisten maahamme tuomaa AIDS-ongelmaa.

Siksi ihmettelenkin, miksi tuperkkelin ja spitaalin torjunnassa käytetty malli ei ole käytössä maassamme? Onhan täysin tavallista, että jokaiselle tehdään tuperkkelikoe. Miksei siis koko kansaamme voitaisi testata HIV-tartunnan varalta? Mikä on se taho maassamme, joka tämän aivan normaalin lääketieteellisen operation estää? Ettei vain kyseessä olisi eräät laillisuuden rajamailla liikkuvat järjestöt ja yhdistykset? Mikähän mahtaa olla se ote, joka noilla hämäräperäisillä tahoilla päättäjiin on? En jaksa uskoa, että pelkät noiden tahojen äänekkäät mielenosoitukset ja innokas julkisuuteen pyrkiminen voisivat estää poliitikkojamme toimimasta.

Kun koko kansamme olisi testattu, HIV-tartuntaisten eristäminen erillisiin sairaaloihin olisi helppoa, ja se olisi sairaille paljon parempaakin, kuin jäädä kotiin tai peräti kaduille levittämään tautia. Asianmukaisissa eristyslaitoksissa pystyttäisiin tarjoamaan hoitoja aivan toisella tavalla, kuin avohoidossa. Lisäksi narkomaaneille ja homoseksualisteille, joita suurin osa HIV-potilaista on, tarjoutuisi mainio tilaisuus eheytyä synneistään sairaalapapin ohjaamana. Eristettiinhän maassamme spitaalisetkin, miksei siis HIV-tartuntaisia?

Näillä yksinkertaisilla keinoilla hävittäisimme AIDS:in maamme kansalaisista kokonaan. Lisäksi tietenkin on ulkomaalaisten tuoma ongelma. Mutta siihen ratkaisu on vieläkin yksinkertaisempi: jokaiselta maahantulijalta vaadittaisiin ehdottomasti tuore HIV-testi, tahi, jos testiä ei olisi suoritettu, eristettäisiin maahantulija karanteeniin siihen asti kun testi olisi tehty. Jälkimmäinen menettely tulisi lähinnä pakolaisten osalle, joten kovin suurista ihmismassoista ei olisi kysymys.

Julkinen keskustelukin varoo visusti kertomasta näitä yksinkertaisia asioita. Lieköhän syynä sekin, että AIDS-tartunnan saaneet ovat usein harjoittaneet sellaisia asioita, jotka Raamattumme tuomitsee ankarasti, ja nyky-yhteiskunnassamme on muodissa pilkata Jumalaa ja kristinuskoamme!


(Niilo Paasivirta)