Sivarit kertaamaan!

26.10.2000

Siviilipalvelusmiehille suunnitellut kertausharjoitukset on aloitettava mitä pikimmin. Onkin erikoista, ettei aiemmin olla lainkaan ajateltu sivarien palveluskuntoisuutta. Eihän ilman kertausharjoituksia niistä laiskoista homo-kasvissyöjistä ole mihinkään! Äkkiä vaan kaikki sivarit kiireesti harjoituksiin lakanoita viikkaamaan jne.

On täysin epäreilua, että me armeijan rehellisesti käyneet kansalaiset joudumme kertaamaan, ja sivarit eivät. Nykyisillä palvelusajoillahan sivarit jo muutenkin pääsevät paljon helpommalla. Missään nimessä sivaria ei ole syytä lyhentää.

Kertauksissa on syytä ajatella sota-aikaa, jolloin sivarit otetaan hyödylliseen käyttöön. Esimerkiksi miinanpolkeminen eli miinakenttien raivaus, suutareiksi jääneiden ammusten purkaminen, jne. ovat sivareille sopivaa sota-ajan työtä. Näihin tehtäviin ei ole syytä käyttää arvokkaita varusmiehiä tai sotilaita, joita tarvitaan eturintamalla maatamme puolustamassa!

Lisäksi sivarit ovat sota-aikana käyttökelpoisia metsätöissä. Sodan syttyessä polttoaineesta tulee nopeasti pula, ja tarvitaan runsaasti puuta puukaasuttimiin ja lämmitykseen. Missään nimessä sotilaita ei voida siirtää metsätöihin, se olisi tuhlausta. Sivarit vaan metsäleirille töihin. Tarvittavat helpot taidot voidaan hankkia sivareille nyt, kun ne pistetään kertausharjoituksiin.

Selvää on, ettei sota-aikana pystytä käyttämään moottorisahoja ja muita koneita, koska kaikki polttoaine tarvitaan rintamalla. Siksi sivarien kertausharjoituksissa metsätöihin on totuteltava käsityökaluilla, kirveillä, sahoilla jne. Reipas metsätyö onkin sivareille mitä parhainta totuttelua siihen ankaraan työhön, jota sota-aikana tullaan tarvitsemaan.

Sivarien kertausharjoitukset voidaan tehdä edullisestikin. Otetaan sivarikäyttöön Puolustusvoimien vanhentunut vaatetavara, ruokavarastot ja muu kalusto. Näin sivareille ei tarvitse ostaa mitään uutta ja vanhoilla kunnon armeijan sissimuonilla ne jaksavat tehdä paljon metsätöitä.

"Miinanpolkemiseen" eli miinanraivaukseen ja suutareiden (räjähtämättömien pommien jne.) purkamiseen voidaan kouluttaa vapaaehtoiset sivarit. Muut menkööt kertaamaan metsätöihin. Sivari on sota-aikana yhteiskunnallemme lähes arvoton, joten räjähteiden ja miinoitteiden purkamiseen ei kannata tuhlata arvokkaita kansalaisia. Sivarit siis pomminpurkukursseille! Koska sivareita on käytettävissä runsaasti, ei tarvitse kiinnittää turhaan huomiota turvallisuuteen. Jos joku sivari räjäyttää itsensä, löytyy tilalle toinen. Voi käyttää siis nopeita ja yksinkertaisia menetelmiä.


(Mr. Niilo Paasivirta)