Pummit pois junista!

26.6.2008

Luin tänään oikein mukavan uutisen: Visa Electronia hyväksikäyttävä pummi paiskattiin saman tien ulos junasta. Hyvä hyvä! Kaikkihan tietävät, että köyhät pummit nouseskelevat juniin hyvin tietäen, että Visa Electronic ei käy maksuvälineeksi. Tarkoituksena on nimenomaan hankkia ilmainen matka. Nämä matkat maksamme käytännössä me varakkaat kansalaiset, jotka muutenkin joudumme tuollaisia pummeja elättämään.

Mutta tuo tapaus ei ole edes erityisen törkeä. Usein 1. luokassa matkustavana olen työlästynyt "aijaa-ykkösluokan" matkustajiin. Näitä näkee melkein joka junamatkalla. 1. luokan vaunuun tulee joku selvästi köyhä tyyppi, joka istuu mukavalle penkille ja käy heti hakemassa kahvia ja iltapäivälehdet, jotka 1. luokan matkustajien palveluihin luonnollisesti kuuluvat. Sitten, kun juna on lähtenyt ja konduktööri tulee kysymään lippua, tällaiselta olmilta löytyy 2. luokan lippu - jos sitäkään. Ja kun konduktööri huomauttaa, että tämä on 1. luokka, niin vastaus on "aijaa?!". Tietenkään tämä hyypiö ei ole missään vaiheessa huomannut sellaista. Ettäkö tämä on oikein peräti 1. luokka, heh heh! Näissä tapauksissa konduktöörin pitää myös aina erikseen vielä huomauttaa, että kyllä tämä on 1. luokka, ja että 2. luokan lipulla ei saa matkustaa 1. luokassa, ja että voisiko herra/rouva siis siirtyä pois täältä 1. luokasta. Olen nähnyt myös tapauksia, joissa näillä aijaa-ykkösluokkalaisilla ei ole ollut lainkaan lippua eikä edes rahaa maksaa sitä! Kahvit ja iltapäivälehdet nämäkin toki ovat kiireen vilkkaa nauttineet.

Hyvä ratkaisu näihin ongelmiin olisi palauttaa 3. matkustusluokka. Näihin "härkävaunuihin" voitaisiin ahtaa kaikki pummit ja köyhät. Ahtaat, pehmustamattomat penkit riittäisivät, jotta jokaiseen vaunuun saataisiin mahtumaan niin paljon köyhää rahvasta kuin suinkin mahdollista. Näille lipun hintakin voisi siten olla puolet 2. luokan lipun hinnasta. Näin käytännössä myös me varakkaat ihmiset säästäisimme edes 50 % lipun hinnasta silloin kuin joku pummi keplottelee itselleen jälleen taas kerran ilmaisen matkan.


(Mr. Niilo Paasivirta)