Kielivähemmistön oikeuksia poljetaan!

29.5.2001

Viime aikoina jokaista ajattelevaa suomenruotsalaista ja suomalaista on yhä enemmän alkanut närkästyttää se tosiseikka, että suurta kielivähemmistöä maassamme on sorrettu jo vuosisatojen ajan, ja sorto sekä oikeuksien polkeminen jatkuu yhä!

Oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin on perusturvamme erottamaton osa. Oikeus on siinä määrin korvaamaton ettei moni edes kuvittele sitä voitavan uhata. Kuitenkaan tähän reilusti yli 12 promillen kielivähemmistöön kuuluva suomen kansalainen ei edes maamme pääkaupungissa Helsingissä saa koskaan palveluita omalla kielellään!

Monille ummikko-saamelaisille perheille suomenkielisyys voi tuntua kaukaiselta ja hankalalta. Useissa kaksikielisissä perheissä saamelaisuus ja suomalaisuus tuntuvat yhtä rakkailta. Monet kokevat itsensä aidosti kaksikielisiksi. Saamelainen ja suomalainen kieli ja kulttuuri kuuluvat itsestään selvästi Suomen yhteiseen kulttuuriperintöön.

Vaadin, että kouluissamme on heti järjestettävä pakollinen saamen kielen opetus. Erityisesti olen huolissani Ahvenanmaan tilanteessa, jossa kosketus saamen kieleen ja kulttuuriin on jäänyt erittäin vähäiseksi. Meidän tulisi olla huolissamme ahvenanmaalaisista, jotka ovat tästä kulttuurin rikkaudesta jääneet kokonaan paitsi.

Saamen kielen merkitys elinkeinoelämässä kasvaa. Yhä useampi yritys toimii koko Pohjolassa, joka on Suomen tärkein kauppa-alue. Seurauksena on käytännön tarve saamen taitoon Suomessa ja saamen taitamiseen muualla Pohjoismaissa. Maamme kaksikielisyys on menestystekijä sekä yksilöille että yrityksille.

Terveydenhuolto omalla kielellämme on tärkeä turvallisuuden kannalta. Vaadittaessa hoitoa äidinkielellä perustana on tasokas julkinen terveydenhuolto. Erityisesti mielenterveyden hoidossa kieli on tärkein työväline. Tuemme ajatusta sairaanhoidon keskuksesta Helsingissä, jossa taattaisiin saamenkieliset palvelut sekä perusterveydenhuollossa että erikoissairaanhoidon perusaloilla. Sairaanhoitopiirien ja yksittäisten sairaaloiden vähemmistölautakuntien on aktivoiduttava ja niiden asemaa on vahvistettava. Jokaisella Suomen sairaalayksiköllä tulee olla laaja itsehallinto ja selkeä strategia saamenkielisen hoidon parantamiseksi.

Tavoittelemme kaikki yhdessä nykyistä velvoittavampaa kielilakia. Tosiseikka, ettei käytäntö tänään aina yllä lain vaatimusten tasolle, ei tee heikennystä perustelluksi. Päinvastoin. Jotta oikeusistuimet, poliisi- ja muut viranomaiset todella pystyvät palvelemaan saameksi, vaaditaan että toiminta organisoidaan kielellisin perustein ja että kielitutkintoja tiukennetaan niin, että ne mittaavat todellista kielitaitoa. Julkisen vallan tiedotusvelvollisuuden on otettava huomioon myös digitaalisen viestinnän ala. Kaikki julkinen tiedotus on tarjottava sekä saameksi että suomeksi. On syytä harkita valtion erityisen kieliturva-asiamiehen viran perustamista. Nykyisin kuntien kielellinen asema määräytyy väestötekijöiden nojalla. Esitämme, että kuntien kielelliseen asemaan vaikuttaisivat väestölukujen ohella historialliset seikat. Saamenkielisyys on kansallisen perintömme osa.

Ainoastaan vahvan saamenkielen omaavien elinvoimaisten omien koulujen avulla voimme siirtää kielemme edelleen tuleville sukupolville. Koulujen tulee olla avoimia myös suomenkielisistä perheistä tuleville lapsille, kunhan perheet tukevat lasten kielellistä kehitystä. Kouluympäristöjen tulee olla yksikielisiä. Alueilla joissa suomi on hallitsevassa asemassa, on ryhdyttävä erityistoimiin saamenkielisen kieliympäristön ylläpitämiseksi. Kielikylvyt tarjoavat suomenkielisille lapsille hienon mahdollisuuden oppia saamea.

Tulevina vuosina tarvitaan huomattavia tekoja ammattikoulujen vahvistamiseksi. Saamenkieliset ammattikorkeakoulut ovat tärkeä uudistus. Niiden on voitava luottaa tukeen myös tulevina aikoina. Helsingin yliopiston saamenkielisten voimavarojen vahvistaminen on keskeinen tavoite. Pidämme saamen säilyttämistä suomenkielisen peruskoulun ja lukion pakollisena kielenä erittäin tärkeänä. Toimenpiteitä jotka edistävät oppilaiden kiinnostusta opiskella saamen kieltä tulle tukea.

Saamenkielinen tiedotusvälineiden tarjonta televisioineen, radioineen ja lehtineen on tärkeää. Yhteiskunnan omistamalla Yleisradiolla on julkisen palvelun tehtävänsä kautta ratkaiseva asema saamenkielisen televisiotarjonnan kannalta. Tulevan digitalisoinnin avulla on mahdollista luoda saamenkielinen täyden palvelun kanava, joka tarjoaa ohjelmia parhaaseen katsoja-aikaan jokaisena päivänä. Laajennus vaatii voimavaroja. Rkp ja useimmat muut puolueet ovat valmiita myötävaikuttamaan televisiolupamaksun korotukseen, joka tarjoaa Suomen saamenkieliselle televisiolle lisäresursseja. Yhteiskunnan tuki suomensaamelaisille lehdille on turvattava niiden kilpailukyvyn säilyttämiseksi. STT:n saamenkielinen toiminta on turvattava.

Kulttuuri tarvitsee tukea kukoistaakseen ja rikastuttaakseen elämäämme. Saamenkielisten teattereiden, kuvataiteen, kirjallisuuden, musiikin ja liikunnan on saatava osuutensa julkisista varoista voidakseen toimia samanlaisten perusteiden mukaan. Valtion taide- ja kulttuurihallintoa on kehitettävä ja vahvistettava. Suomalaisen kulttuurimme vaalimiseksi on perustettava pohjoismaisten ja eurooppalaisten esikuvien mukainen kulttuuriasiain neuvosto opetusministeriöön. Neuvosto on kiinnitettävä tiiviisti alueelliseen ja kansalliseen taide-elämään. Kasvavan taiteilijajoukon toimintaedellytysten luomiseksi ja vahvistamiseksi on uudistettava ja vahvistettava nykyisiä tukimuotoja.

Saamenkielinen hiippakunta on tärkeä suomensaamelaisuuden koossa pitävänä tekijänä. Poliittinen järjestelmä ei ole toimija kirkon piirissä. Mutta näemme mielellään että jäljellä olevat kaksikieliset seurakunnat jaetaan kielen perusteella. Kieli on keskeisellä sijalla kirkossa - sanan kirkossa.

Olemme alati torjumassa sitä uhkaa, että Puolustusvoimien saamenkielisistä prikaateista tehtäisiin kaksikielisiä. On ratkaisevan tärkeää, että koulutamme suomensaamelaiset asevelvolliset saamenkielisiä joukko-osastoja varten.

Maamme kaksikielisyys ei ole itsestään selvyys. Elävän suomensaamelaisuuden eteen on tehtävä jatkuvasti aktiivista työtä. Sitä tehdään monella tasolla. Näemme uuden hengen nousevan esiin. Hengen, jossa rajoja ylittävä uusi usko tulevaisuuteen on korvannut vanhat pelot. Jossa oivalletaan saamelaisuuden rikastuttavan elämää ja juuri siksi halutaan antaa saamen kieli seuraavalle sukupolvelle. Tämä on uutta suomensaamelaisuutta jonka vastimena on uusi suomalaisuus.


(Mr. Nils af Hällström)