Nyyssittelijän kehitysvaiheet
Päivitetty 2.2.2003
Kun riittävän kauan lukee ja kirjoittaa
nyyssejä
[sfnetissä], alkaa selvästi erottaa
erilaisia vaiheita nyysseihin osallistujan - eli nyyssittelijän
kehityksessä. Läheskään kaikki eivät edes kehity kovin korkealle,
joiltakin toisilta jää selvästi vaiheita
väliin, ja niin edelleen. Tässä alustava luonnos 10 vaiheesta:
- Nyyppävaihe, ei ymmärretä yhtään mitään mistään.
(mphelsinki.net ja
Fourtalk, molemmat onneksi kuolleita.)
- Newbie, joka osaa sentään postata närkästyspostauksia, kun häntä
oikaistaan.
- Hirmuinen innostusvaihe, kirjoitetaan hurjana joka paikkaan, ei
tiedetä mistään säännöistä mitään ja lempeätkin oikaisut otetaan
henkilökohtaisina loukkauksina.
Tämä on vielä selvästi
ikuinen syyskuu -osastossa.
- Kapinointivaihe: jaaritellaan kuolettavan pitkään siitä, kuinka
nyyssien säännöt
ovat aikansa eläneet ja huonot, ja kuinka ne pitäisi muuttaa -
eikä tietenkään perustella, miksi mikäkin muutos pitäisi tehdä eikä
ajatella tai edes ymmärretä mitä ne tarkoittavat.
Jotkut huomaavat tässä vaiheessa ryhtyä myös vaatimaan itselleen
paljon uusia nyyssiryhmiä, esimerkiksi
sfnet.tiedostot.suomalaiset.naiset,
joka oli heti välittömästi pakko saada eikä mikään muu nimi olisi
mitenkään kelvannut.
- Mä en enää leiki teidän kanssa -vaihe: ollaan kyllästytty, kun kaikki
muut ovat aina eri mieltä (yleensä perustellusti). Hurjaa
plonkkausta ja
kiukuttelua, ovet paukkuen lähtöä. Yleensä se tarkoittaa vain, että
nimimerkki vaihtuu.
- Kyllä minä tiedän -vaihe: on huomattu, että säännöissä on sittenkin jotain
järkeä (vaikka ei niitä oikeastaan vielä ymmärretäkään) ja vaahdotaan
niistä sitten kaikille - myös niille, jotka ovat koko ajan niitä sääntöjä
noudattaneet (mutta ovat kehdanneet olla eri mieltä ko. kirjoittajan
kanssa tai jotain). Henkilökohtaisuuksiin toki mennään vähän väliä.
Yleensä tähän täytyy soveltaa vielä ihan koko
Lounelan asteikkoa.
- Järkiintymisvaihe: noudatetaan sääntöjä, jätetään niistä huomauttelu
enimmäkseen muille, ja aletaan jo ensimmäistä kertaa kirjoittaa johonkin
ryhmään jotain asiaakin. Henkilöön käyvä "argumentointi" tietysti jatkuu.
- Vielä järkevämpi vaihe: jätetään kaikki trollaus ja muu omaan arvoonsa
ja vastataankin lähes vain silloin kun on asiaa. Ad hominem on
jo lähes kokonaan jäänyt.
Lounelan asteikolla enää noin 5 (rautakanki).
- Kohti valaistumista: osataan kerta toisensa jälkeen kirjoittaa vain ja
ainoastaan asiaa, eikä enää oteta mitään henkilökohtaisesti.
- Valaistuminen: jokainen artikkeli on pelkkää asiaa, joskin postauksien
koko merkitys ja syvällinen sanoma saattavat mennä vähäisemmiltä
ihmisiltä kokonaan ns. yli hilseen. Tätä ei kannata sotkea kirjoittajiin,
joiden ajatukset ovat kokonaan eri raiteilla kuin normaalien ihmisten -
he eivät todellakaan ole valaistuneita nyyssittelijöitä.
Tällä hetkellä sanoisin, että vaaditaan vähintään yksi vuosi nyyssittelyä,
per vaihe, ennen valaistumista. Toki sen 10 vuoden aikana saattaa ensin
edetä nopeastikin, mutta jäädä johonkin tai joihinkin vaiheisiin jumiin
pidemmäksikin aikaa.
Linkkejä
(Mr. Niilo Paasivirta)