Vänä, vanha Väinämöinen.

[Thorne]

Vanhoja keskusteluja selatessani huomasin että muutamat keskustelijat sanoivat Väinämöisen kääntyvän Kalevalan lopussa kristinuskoon. Itse en kyllä ole samaa mieltä, Väinämöinenhän suuttuu ja häpeää sitä että Marjatan lapsi ristitään Karjalan kuninkaaksi ja lähtiessään Väinö vielä uhoaa palaavansa ja että kyllä häntäkin vielä tarvitaan. Mielestäni tuota ei kyllä voi tulkita kristinuskoon kääntymiseksi. Yleinen mielipide, johon yhdyn, on että kyseinen runo kuvaa kristinuskon saapumista suomeen jolloin pakanalliset tavat unohdettiin, kiitos ruotsalaisten tehokkaan ''kuole tai käänny'' mainoskamppanjan. Onko kirjassani kenties jotain vikaa(Suomalaisen kirjallisuuden seuran tekemä muistopainos vuodelta 1935, maksoi 65 markkaa), vai onko tämä heidän oma tulkintansa ja jos on, niin miten tulitte tähän johtopäätökseen?

[Herran-Ruoska]

NIILO on tullut tähän johtopäätökseen ja NIILOn mielipiteet ovat aina oikeita mielipiteitä ja NIILOn johtopäätökset ovat ainoita oikeita. Jos NIILO sanoo niin se on totuus ja vain seivåstettävät vääräuskoiset kyseenalaistavat sen. Jos NIILO sanoo minulle pane puukko rintaasi niin minä panen puukon rintaani. Jos NIILO sanoo minulle että raiskaa ja laita ruuaksi oma lapsesi niin minä raiskaan oman lapseni ja tapan ja laitan ruuaksi NIILOn pöytään NIILOn suuremmaksi kunniaksi ja jos NIILO sanoo minulle että kaksi ynnä kaksi on viisi ja puoli niin kaksi ynnä kaksi on JUMALAN viisi ja puoli NIILOLUJAA

[Thorne]

NIILO on tullut tähän johtopäätökseen ja NIILOn mielipiteet ovat aina oikeita mielipiteitä ja NIILOn johtopäätökset ovat ainoita oikeita. Jos NIILO sanoo niin se on totuus ja vain seivåstettävät vääräuskoiset kyseenalaistavat sen. Jos NIILO sanoo minulle pane puukko rintaasi niin minä panen puukon rintaani. Jos NIILO sanoo minulle että raiskaa ja laita ruuaksi oma lapsesi niin minä raiskaan oman lapseni ja tapan ja laitan ruuaksi NIILOn pöytään NIILOn suuremmaksi kunniaksi ja jos NIILO sanoo minulle että kaksi ynnä kaksi on viisi ja puoli niin kaksi ynnä kaksi on JUMALAN viisi ja puoli NIILOLUJAA

Niin, on selvää että Niilo on tullut tähän johtopäätökseen, utelisinkin vain että miten?

[Herran-Ruoska]

NIILO on tullut tähän johtopäätökseen ja NIILOn mielipiteet ovat aina oikeita mielipiteitä ja NIILOn johtopäätökset ovat ainoita oikeita. Jos NIILO sanoo niin se on totuus ja vain seivåstettävät vääräuskoiset kyseenalaistavat sen. Jos NIILO sanoo minulle pane puukko rintaasi niin minä panen puukon rintaani. Jos NIILO sanoo minulle että raiskaa ja laita ruuaksi oma lapsesi niin minä raiskaan oman lapseni ja tapan ja laitan ruuaksi NIILOn pöytään NIILOn suuremmaksi kunniaksi ja jos NIILO sanoo minulle että kaksi ynnä kaksi on viisi ja puoli niin kaksi ynnä kaksi on JUMALAN viisi ja puoli NIILOLUJAA

Niin, on selvää että Niilo on tullut tähän johtopäätökseen, utelisinkin vain että miten?

NIILO tietää koska NIILO on NIILO ja NIILOlla on NIILOudessaan Jumalan tieto. Älä kysy miten vaan veisaa NIILOLUJAA!!!

[Niilo Paasivirta]

Vanhoja keskusteluja selatessani huomasin että muutamat keskustelijat sanoivat Väinämöisen kääntyvän Kalevalan lopussa kristinuskoon. Itse en kyllä ole samaa mieltä, Väinämöinenhän suuttuu ja häpeää sitä että Marjatan lapsi ristitään Karjalan kuninkaaksi ja lähtiessään Väinö vielä uhoaa palaavansa ja että kyllä häntäkin vielä tarvitaan. Mielestäni tuota ei kyllä voi tulkita kristinuskoon kääntymiseksi. Yleinen mielipide, johon yhdyn, on että kyseinen runo kuvaa kristinuskon saapumista suomeen jolloin pakanalliset tavat unohdettiin, kiitos ruotsalaisten tehokkaan ''kuole tai käänny'' mainoskamppanjan. Onko kirjassani kenties jotain vikaa(Suomalaisen kirjallisuuden seuran tekemä muistopainos vuodelta 1935, maksoi 65 markkaa), vai onko tämä heidän oma tulkintansa ja jos on, niin miten tulitte tähän johtopäätökseen?

Kalevalan oikea loppu löytyy tietenkin Vanhasta Kalevalasta (1835), joka on se ainoa oikea ja alkuperäinen Kalevala. Siinä suoraan sanotaan, että Väinämöinen katuu ja nousee taivaaseen. Hän ei suinkaan uhoa, että lähtisi jonnekin pois ja palaisi muka sitten taas laulamaan pakanallisia lauluja.

Syystä tai toisesta Lönnrot sitten lähti muokkaamaan näitä alkuperäisempiä runoja, ja teki myös karkeita virheitä. Vain Uudessa Kalevalassa on esimerkiksi lopussa myös karkea virhe; siinä Marjatan poika mm. syyttää Väinämöistä siskonsa antamisesta henkensä pantiksi! Sehän oli Joukahainen, joka näin teki, eikä Väinämöinen:

Puhui poika puolikuinen, kaksiviikkoinen kajahui:
"Ohoh sinua, ukko utra, ukko utra, unteloinen,
kun olet tuhmin tuominnunna, väärin laskenna lakia!
Eipä syistä suuremmista, töistä tuhmemmistakana
itseäsi suolle viety eikä puulla päähän lyöty,
kun sa miesnä nuorempana lainasit emosi lapsen
oman pääsi päästimeksi, itsesi lunastimeksi.

Kaikesta tästä huomaa, että Vanha Kalevala on ilman muuta se parempi versio.