Lasten itku on tärkeä osa joulua!

24.12.2014

Se on jouluaatto tänään. Kylläpä lapsilla on hauskaa ja ne ovat niin innoissaan! Oikeastaan se on aika ärsyttävää. Muistammehan vielä nuo lapsuuden joulut? Ne, jotka olivat täynnä pelkoa, pettymyksiä ja itkua. Mitäs jos otetaan noilta pikku pirulaisilta luulot pois, ei kun siis annetaan niille nämä ihanat vanhan ajan joulun kokemukset jotka itsekin on joutunut kärsimään!

Lahjojen, ei Jeesuksen, tuloahan ne kakarat odottavat. Laitetaanpa siis niille oikein kunnon vanhan ajan odotus. Muistattehan ne vanhat ajat? Silloin ei uskomatonta kyllä ollut edes kännyköitä! Kaikkia asioita ei saanut hoidettua edes samalla sekunnilla, vaan joutui menemään lähimmän lankapuhelimen luokse ja mentiin rauhallisessa minuuttiaikataulussa.

Jouluaaton teemana on siis loputon pitkittäminen. Ei puhettakaan, että ennen iltaa tapahtuisi yhtään mitään. Lapsukset ovat – tietenkin – heränneet jo noin klo 2 maissa aamuyöllä koska on jouluaatto eikä ajatus koulupäivästäkään saa niitä uneliaaksi. Oikea jouluhan alkaa vasta joulurauhan julistuksesta, eli tuo tilaisuus katsotaan vanhaan tapaan yhdessä televisioruudusta. Niin, tiedättehän varmaan sen olohuoneen hyllyyn unohtuneen monitorilta näyttävän ruudun, jossa ei ole tietokonetta kiinni. Se on televisio.

Harras virrenveisuu ja mahtipontiset puheet ovat lasten mielestä ns. mälsää. Harmi kyllä tuo Turusta suorana lähetettävä ohjelmanumero ei kestä kovin kauaa, mutta ainakin pentujen pitää olla puoli tuntia hiirenhiljaa ja katsoa kun käsketään joten parempi kuin ei mitään.

Jos joulukuusta ei ole vielä kannettu sisään ja koristeltu, niin siihen kyllä uppoaisi jopa pari tuntia. Valitettavasti tämä puuha on lasten mielestä useimmiten hauskaa, joten parempi että se on hoidettu jo aatonaattona pois tieltä. Mitä vähemmän aattona on tekemistä, sen pidemmältä odotus tuntuu.

Onneksi ohjelmassa on vielä pari pakollista numeroa, joita pystyy pitkittämään niin kauan kuin haluaa. Ne ovat: jouluateria sekä joulusauna.

Saunassa lienee mukavampi käydä ensin ennen kuin on syönyt pötsinsä pullolleen. Ja nyt saunotaankin oikein perusteellisesti! Jokainen minuutti saunassa tuntuu lapsista noin 7 vuodelta. Aikuiset voivat käydä löylyssä monta, monta, monta kertaa välillä jäähdytellen. Saunan jälkeen voi vielä istua pyyhkeet ympärillä filosofoimassa tunnin tai parin ajan.

Lapset tietävät, että jouluateriakin on vielä edessä ennen kuin saa kerätä loottia ja kylläpä niitä kismittää kun aikuiset vain löpisevät tällaisessa tilanteessa. Ota tästä siis kaikki irti!

Perheenäidin ei tarvitse kiirehtiä laittamaan kystä kyllä. Nyt on joulu ja pitää olla rauhallista joten toimitaanpa sen mukaisesti. Mitä verkkaisemmin joulupöytä valmistuu, sitä kauemmin lasten pitää vieläkin odottaa. Lasten ei tarvitse osallistua kattamiseen tai mihinkään. Älä edes ehdota semmoista! Nehän hoitaisivat homman nopeasti, ja sitä me emme halua.

Ja eikun syömään, oikein pitkän kaavan kautta. Tänään syödäänkin oikein nautiskellen (ja pitkittäen)! Maistellaan jokaista suupalaa hartaasti ja hyvin pureskellen. Joulupöydän keskustelujen tulee myös olla erityisen pitkäpiimäisiä ja laajoja, alkaen jo muinaisten luolamiesten jouluista ja siitä antiikin Kreikan ja Rooman kautta edeten pikkuhiljaa keskiajan kautta renessanssiin ja niin edelleen. Pääasia että lapset joutuvat odottamaan aina vain kauemmin. Kitiseville voi huomauttaa näsäviisaaseen sävyyn, että näiden tulisi olla kiitollisia, että meillä on kinkkua ja yltäkylläisyyttä koska Japanian lapset näkevät samaan aikaan nälkää!

Pöydän korjaaminen ja astioiden laitto koneeseen saa tänään viedä myös aivan erityisen kauan aikaa. Mitään kiirettä ei (aikuisilla) ole. Sitä paitsi pitää vielä hieman levätä ja antaa ruoan laskeutua ennen kuin se tulee. Nimittäin siis joulukahvi. Tokihan nyt kahvia pitää vielä juoda että jaksaa odotella pukkia!

Pitkän, verkkaisen ruokalevon jälkeen voidaan pikkuhiljalleen aloitella kahvittelu. Pääasia, että sen kanssa ei pidetä minkäänlaista kiirettä. Suomalaiseen perinteeseen kuuluu kursailu ja se, että kahvipöytään ei edes kehdata mennä ennen kolmatta kehoitusta. Tänä päivänä pitää noudattaa kaikkia perinteisiä tapoja ja erityisesti tätä. Samalla voi vaivihkaa katsella lasten otsasuonien pullotusta, kun ne eivät meinaa suorastaan housuissaan pysyä kun aikuiset vain puhuvat ja syövät torttua ja ottavat vielä kolmannenkin kupillisen kaikessa rauhassa. Ehkäpä kahvi vielä loppuu kesken ja äiti joutuu keittämään lisää!

Sitten kun kahvipöytäkin on korjattu pois ja levätty vielä hetki, voidaan lähteä nukkumaan. Tai ainakin tällä voidaan vitsailla lapsille. Hauskaa on myös tehdä pieni käytännön pila: perheen isä tulee tohkeissaan olohuoneeseen hiuksiaan repien ja huutaa että kaikki joululahjat on varastettu! Muistakaa ottaa lasten reaktio kännykkävideona talteen ja lähettää se hauskoihin kotivideoihin tai YouTubeen.

Lahjojen saamisen, sitten kun ne lopultakin todella saadaan, riemu kannattaa myös pilata jotenkin. Se tavallisin tapa on tilata pelottava, viinalta haiseva joulupukki, joka törmää sisään kovaäänisesti. Tämän syliin kauhusta halvaantuneet lapset sitten istutetaan. Ne lapset, jotka eivät suostu pelästymään järjiltään, voidaan pakottaa esimerkiksi laulamaan pukille joululauluja ennen kuin lahjojen jako voidaan aloittaa. (Muistakaa taas kännykkävideo!)

Kaikkein eniten ipanoiden verenpainetta nostavat pehmeät paketit. Jaetaanpa ne siis ensin! Tai vielä parempi, laitetaan kaksi erillistä lahjasäkkiä. Ensimmäisessä on ainoastaan pehmeitä paketteja ja otetaan ainoastaan tämä säkki jakoon ensin. Lapset luulevat hetken, että eivät ole edes saaneet muita kuin pehmeitä paketteja. Odota että lapset alkavat kunnolla itkeä ennen kuin se toinenkin lahjasäkki löytyy. Lasten itku on vähintään yhtä oleellinen osa joulua kuin Joulurauhan julistus.

Hauskaa joulua kaikille pirullisille ilkiöille!

Maahanmuuttajista

20.12.2014

Oikeastihan kaikki maahanmuuttajat tulevat Suomeen nimenomaan tavoitteena nopea kotoutuminen ja sopeutuminen suomalaiseen kulttuuriin. Suomen kieltä opetellaan suurella innolla ja koitetaan käyttää sitä mahdollisimman paljon. Moni maahanmuuttaja ei oikeastaan edes haluaisi mitään yhteiskunnan tukia koska he ovat syvästi kiitollisia siitä, että pääsivät länsimaiseen demokratiaan pois vaikeista oloista. Ne ihmeen harvat maahanmuuttajat, joilla ei jo valmiiksi ole esimerkiksi koneinsinöörin, sairaanhoitajan tai opettajan koulutusta, pyrkivät heti opiskelemaan suomeksi suomalaiseen oppilaitokseen tai yliopistoon ja valmistumaan kovasti opiskellen hyödylliseen ammattiin. Jokainen maahanmuuttaja haluaa mahdollisimman nopeasti tekemään ahkerasti töitä ja maksamaan paljon veroja Suomeen. Minkäänlaiset suojatyöpaikat eivät ole maahanmuuttajien tavoitteena, vaan he haluavat nimenomaan ammatteja, joissa he voivat olla mahdollisimman paljon hyödyksi suomalaisille. Suomalaista kulttuuria jokainen maahanmuuttaja ihailee ja haluaa päästä siihen sisälle mahdollisimman paljon. Maahanmuuttajat sisäistävät nopeasti miesten ja naisten tasa-arvon sekä sen, että sukupuolia ei Suomessa pidetä erillään. Jokainen maahanmuuttaja ymmärtää pian, että esimerkiksi toisen sukupuolen kättelemisessä ei ole mitään ihmeellistä ja että esimerkiksi uimahallissa voi aivan hyvin olla samaan aikaan molempia sukupuolia uimapuvut yllään. Minkäänlaisia erivapauksia esimerkiksi ruokailun tai vapaapäivien suhteen ei kenellekään maahanmuuttajalle tulisi mieleenkään koskaan vaatia. Sanoohan suomalainen sanontakin että ”Maassa maan tavalla”. Kristinusko ei ole maahanmuuttajille koskaan mikään ongelma, heidän mielestään olisi aivan hullua että esimerkiksi heidän lapsensa eivät saisi osallistua koulun joulujuhlaan tai eivät voisi laulaa Suvivirttä. Poikien ja tyttöjen ympärileikkaus, moniavioisuus tai alaikäisten laittaminen naimisiin ei kuulu suomalaiseen kulttuuriin ja ovat sitä paitsi laittomia, joten maahanmuuttajat luopuvat näistä tavoista. Maahanmuuttajat ymmärtävät, että heidän Suomessa nuoruuttaan viettät lapsensa haluavat hengailla suomalaisten kavereiden kanssa ja tehdä näiden kanssa ihan tavallisia asioita kuten yhteissaunomista, kaljan juontia, hengailua ostarilla ja kaduilla ja esiaviollista seksiä. Näistä asioista maahanmuuttajavanhemmat eivät koskaan suutu.

Ohjeistus kaikille meedioille

24.8.2014

Kaikkien medioiden olisi syytä jatkossa muistaa se yleiseksi käytännöksi muodostunut fakta, että jos joku jonkun puolueen jäsen sanoo, tekee, päivittää blogiin tai facebookiin tai jotenkin muuten tekee aivan mitä tahansa, se on silloin aina kaikkien ko. puolueen kannattajien yhteinen vakaa mielipide ja se pitää näin ollen sellaisena esittää.

Eli jos vaikka hypoteettisen Tosisuomalaisten puolueen kansanedustaja Pikkarainen sanoo, että alle 5000 euroa kuukaudessa tienaavat ovat köyhiä, ei pidä laittaa uutisotsikkoon ”kansanedustaja Pikkarainen sanoo että alle 5000 euroa kuukaudessa tienaavat ovat köyhiä” vaan se pitää otsikoida ”Tosisuomalaisen puolueen mielestä alle 5000 euroa kuukaudessa tienaavat ovat köyhiä”. Muistakaapas siis tämä yleissääntö, josta ei ole minkäänlaisia poikkeuksia. (Paitsi ehkä eräiden oikein ajattelevien puolueiden kohdalla mutta muuten koskaan ei.)

Kansa äänesti taas väärin!

26.5.2014

Nyt on eurovaalit ohi ja äänioikeutetuista noin 40 % äänesti, mutta suurin osa heistäkin äänesti taas jälleen kerran väärin! Luin huolellisesti kaikkien oikein ajattelevien puolueiden ja niiden kannattajien esittämät kommentit tästä huonosta äänestystuloksesta ja hahmottelen niiden pohjalta tähän nyt lakiuudistukset, joilla väärin äänestämistä saadaan vähennettyä. Uudet lait ovat mahdollisimman tasapuoliset ja reilut kaikille kansalaisille.

  • Väärin ajattelevan puolueen äänestäminen on kiellettyä.
  • Omalta kotiseudulta tai omasta maakunnasta kotoisin olevaan ehdokkaan äänestäminen on kiellettyä.
  • Itä-Suomessa asuvan on kiellettyä äänestää itäsuomalaista ehdokasta.
  • Pohjois-Suomessa asuvan on kiellettyä äänestää pohjoissuomalaista ehdokasta.
  • Väli-Suomessa asuvan on kiellettyä äänestää välisuomalaista ehdokasta.
  • Etelä-Suomessa asuvan on kiellettyä äänestää eteläsuomalaista ehdokasta.
  • Nuoren äänestäjän on kiellettyä äänestää nuorta ehdokasta.
  • Keski-ikäisen äänestäjän on kiellettyä äänestää keski-ikäistä ehdokasta.
  • Iäkkään äänestäjän on kiellettyä äänestää iäkästä ehdokasta.
  • Ehdokkaan, jolla on sama äidinkieli kuin itsellä, äänestäminen on kiellettyä.
  • Oikeistoa kannattavan on kiellettyä äänestää oikeiston ehdokasta.
  • Keskustaa kannattavan on kiellettyä äänestää keskustalaista ehdokasta.
  • Vasemmistoa kannattavan on kiellettyä äänestää vasemmiston ehdokasta.
  • Rasistin on kiellettyä äänestää rasistista ehdokasta.
  • Suvaitsevaisen on kiellettyä äänestää suvaitsevaista ehdokasta.
  • Maahanmuuttajan on kiellettyä äänestää maahanmuuttajaehdokasta.
  • Kantasuomalaisen on kiellettyä äänestää kantasuomalaista ehdokasta.
  • Etnisen ryhmän edustajan on kiellettyä äänestää samaan etniseen ryhmään kuuluvaa ehdokasta.
  • Mikäli ehdokas on käynyt puhumassa äänestäjän omalla paikkaseudulla tai sen lähellä viimeisen vuoden aikana, hänen äänestämisensä on kiellettyä.
  • Kaupungissa asuvan on kiellettyä äänestää ehdokasta, joka asuu kaupungissa.
  • Maaseudulla asuvan on kiellettyä äänestää ehdokasta, joka asuu maaseudulla.
  • Mikäli puolueessa on ehdokas, joka on saanut oikeudessa tuomion rikoksesta, sen puolueen äänestäminen on kiellettyä.
  • Homoseksuaalin on kiellettyä äänestää homoseksuaalista ehdokasta.
  • Heteroseksuaalin on kiellettyä äänestää heteroseksuaalista ehdokasta.
  • Biseksuaalin on kiellettyä äänestää biseksuaalista ehdokasta.
  • Zoofiilin on kiellettyä äänestää eläinehdokasta.
  • Äänestäjällä, joka on idiootti, eli jonka älykkyysosamäärä on alle 35, ei ole äänioikeutta.

Eiköhän näillä laeilla saada vihdoinkin väärin äänestäminen kuriin ja isänmaamme EU nousuun!

Vastikkeellisesta sosialiturvasta

23.5.2014

Vihdoinkin kaikille työttömille alkaa maassamme rupeamaan olla toivoa! Sosiali- ja terveysministeri Paula Risikko on päättänyt, että kaikki sosialiturva muutetaan osallistavaksi eli vastikkeelliseksi. ”Vastikkeettomasta sosialiturvasta pitäisi päästä eroon”, Risikko sanoo.

Hänen mielestään järjestelmää pitäisi muuttaa siten, että sosialiturvan saajan olisi pakko osallistua yhteiskunnan toimintaan. Yhteiskunta ei voi järjestää kaikkea.

Kun yhdistämme tähän uuden säännön, että työttömien on otettava työpaikka vastaan 3 tunnin työmatkan päästä, niin tällä uudistuksella takaamme sosialiturvaa ilmaiseksi tähän asti nauttineille nyt terveyttävää puuhaa kokonaisen työpäivän ajaksi joka päivä. Tämä on yksinomaan hyvä asia! Tähän asti laiskana kotona kattoon räkien maannut työtön tai syrjäytynyt saadaan nyt pakotettua aktiiviseksi. Ehkäpä siitä joillekin alkaa jopa tie yhteiskunnan hyödyllisiksi jäseniksi, mene ja tiedä!

Nythän kuitenkin on niin, että tällaisten töiden järjestäminen maksaa jonkin verran. Sosialiturvan nauttijat ovat erityisen työhaluttomia ja vastenmielisiä työntekijöitä, joten heille tarvitaan vahva työnjohto, ja on selvää, että työnjohtajia ei voida saada vastikkeellisen sosialiturvan nauttijoista jotka eivät mitenkään siihen pysty. Työnjohtajat on siis pakko palkata.

Luonnollinen seuraava askel eteenpäin on kääntää katseemme tiukasti taaksepäin menneisyyteen. Vanhojen hyvien aikojen yhteiskunta oli monin tavoin sellainen, jossa kukaan ei voinut laiskotella joutilaisuudessa! Jos niin teki, kuoli yksinkertaisesti nälkään tai päätti päivänsä kuritushuoneessa. Oli niinä aikoinakin silti yksilöitä, jotka eivät yksinkertaisesti mihinkään pystyneet ja heidät suljettiin tietysti laitoksiin.

Yhteiskunnan resurssit eivät riittäneet näiden laitosten täyteen ylöspitoon, joten mm. hienostorouvat, joiden ei ollut sopivaa tehdä palkkatyötä, harrastivat hyväntekeväisyyttä ja tätä kautta auttoivat vaivaisia. Tämä ei kuitenkaan nyky-yhteiskuntaan enää sovellu. Sen sijaan olisi muistettava toinen keino, millä mm. mielisairaaloita rahoitettiin: yleisö sai viihdyttää itseään käymällä katsomassa hulluja ja tästä perittiin pääsymaksu.

Eli, rahoittakaamme vastikkeellisen sosialiturvan kustannuksia tällä vanhalla hyvällä tavalla! Rehelliset työssä käyvät ihmiset saavat suurta hupia, kun voivat katsella sosialiturvan nauttijoita töissä. Tähän asti kun asia on ollut aivan toisinpäin: sosialiturvalla loisivat ovat voineet naureskella työssäkäyville.

Vastiketyöt on sijoitettava iltoihin ja viikonloppuihin, jotta kunnolliset ihmiset ehtivät halutessaan katsomaan ahkerointia. Katselusta voidaan periä kohtuullinen pääsymaksu, vaikka toki fakta on se, että työssäkäyvät tämän kaiken ovat jo maksaneet eli siinä mielessä hupi voisi olla ilmainenkin.

PS. Tietysti on painotettava, että tämä artikkeli eikä varmaankaan myöskään vastikkeellinen sosialiturva koske maahanmuuttajia. He ovat maallemme rikkaus ja voimavara ja helpottavat hirveää työvoimapulaamme eivätkä he tarvitse voimauttavia aktivointitoimia.

Maailman heteroin tapahtuma alkaa!

23.5.2014

Tämä artikkeli ilmestyy hieman myöhässä, mutta koska se koskee muitakin olumpialaisia kisaistoja ja urheilutapahtumia se on hyvä julkaista.

Piakkoin TV-ruuduissamme alkaa jo muinaisten kreikkalaisten keksimä maailman heteroin tapahtuma ikinä, eli Сочиn olumpialaiset talvikisaistot. Kun hikisten, ähkivien ihmisvartaloiden jäntevät lihakset värisevät ponnistuksesta, voimme ihailla ihmiskehon kauneutta ja jaloa urheilua, tuota miehisistä miehisintä ja naisellisista naisellisinta toimintaa mitä on olemassa. Minkäänlaista homouden ajatusta ei koskaan voi tulla kenenkään normaalin ihmisen mieleen tästä kamppailunäytelmästä mies miestä ja nais naista vastaan. Tässä suuressa urheilujuhlassa päinvastoin testosteroni ja estrogeeni suorastaan roiskuvat. Edes naisluistelijoiden vartalonmyötäiset asut eivät voi herättää mitään kiihoittavia ajatuksia kuin ainoastaan ja vain miesten aivoissa, ei ikinä naisten!

Jo muinaiset kreikkalaiset miehet jotka aloittivat olympiakisat olivat täysheteroita. Silloin miehet olivat seksuaalisuudestaan niin vuorenvarmoja, että kisoihin ei edes otettu kuin miehiä, ja kaikki lajit kilpailtiin täysin alastomana. Edes hurja painiottelu kahden raavaan, alastoman ja hikisen miehen välillä ei milloinkaan voinut tuoda kenenkään mieleen iljettäviä, perverssejä sodomian ajatuksia – olivathan ne täysin vieraita kaikille kreikkalaisille miehille!

Tämä ehdottoman heterouden perinne on jatkunut olympiakisoissa antiikin ajoista asti. Pierre de Coubertin, joka loi nykyaikaiset olympialaiset, oli suuri runoilun, katolilaisuuden, partion ja muiden miehisten puuhien ystävä. Hän itse halusi nähdä olympialaisissa antiikin perinteiden mukaisesti vain miehiä, mutta kaikkien heteroiden onneksi tämä miehisistä miehekkäin ajatus ei sentään toteutunut vaan voimme nykyään ihailla naisurheilijoidenkin suorituksia.

Kisojen suojelija, presidentti Putin, on myös mies isolla m:llä! Kuinka monet kerrat olemme jo saaneet ihailla tämän salskean urhon komeita lihaksia kun hän uutiskuvissa painii yläosattomissa alligaattorien kanssa tai metsästää tiikereitä tai mitä nyt tekeekään. Putinin sydäntä lähellä on myös miehinen lähikontaktilaji judo, jossa hänellä on 7. danin musta vyö. Hän on totisesti osoittanut Venäjän syvästi ortodoksiselle kansalle, että hän on kaikkein umpiheteroin umpihetero ja miehisistä miehisin miesten mies, johon ei naismaista, veikistelevää homoutta voi totisesti ikinä kukaan ajatuksissaan ikimaailmassa yhdistää!

Kautta aikojen myös Venäjän kulttuuri on ollut miehekkään miehekäs ja naisellisen naisekas. Muistammehan mm. säveltäjänero Pjotr Tšaikovskin. Kun hänen 1812 alkusoittonsa kajahtaa, puhumattakaan Joutsenlammen herkistä balettisävelmistä, mieliin ei tule ehdottomasti mitään muuta kuin sataprosenttinen heteroseksualismi!

Missä muussa tapahtumassa naisetkin voivat vetäistä kielisuudelmia ja pysyä täydellisen heteroina?1 Missä, kysynpä vaan! Aivan niin: ei missään! Olympiakisat siis ovat kautta aikojen olleet kaikkein sukupuolisesti normaaleinta, mitä ikinä on missään ylipäänsä ollut. Jopa Venäjän nykyään niin kovin herkät ihmistaimet, viattomat lapset, voivat suuren presidentti Putinin sekä Suomen Olympiakomitean ansiosta nyt katsella näitä kisoja pikku silmät ja korvat täysin turvassa kaikelta homouteen viittaavalta materiaalilta.

Suomen Olympiakomitea on Venäjän lasten suureksi onneksi ja turvaksi henkilökohtaisesti ja ankarasti kieltänyt urheilijoilta ja katsojilta kaikki mahdolliset homo-lesbo-symbolit kuten sateenkaarikynnet, sateenkaariliput, olympiarenkaat (joissa on homojen sateenkaarivärit), vaaleanpunaiseksi tai purppuraksi värjätyt hiukset tai muut karvat, naisten ampumahiihdon, miesten kaunoluistelun sekä naisten curlingin, jossa mm. suditaan kiviä nänniä nuollen kohti pesää.

Olympiakylässä on varmasti tällä kertaa myös ankara mutta tiukka valvonta, ettei minkäänlaista homo- tai lesboerotiikkaa urheilijoiden välillä esiinny, vaan että kaikki kanssakäyminen pysyy tiukan heteroseksuaalisena! Kuten aina, saamme siis jälleen nauttia täydellisen puhtaasta, 100 % heteroseksuaalisesta urheilusta. Minkäänlainen perversio ei sitä tule ikinä saastuttamaan kuten ei tähänkään asti!

1Venäläisjuoksija tiukkana: kultasuudelma ei homopropagandaa. MTV3 20.8.2013.

Joulu on jo ovella ja tarvitaan kiireellinen päätös!

25.10.2013

Nyt on jo 25. päivä lokakuuta! Eli nyt, pahimpien joulukiireiden keskellä on taas jälleen kerran Suomen kansan edessä tuo tärkeä teologinen kysymys: mistä kaupasta joulu tänä vuonna ostetaan?!? Kävin tarkistamassa tärkeimpien kaupallisten markkinajohtajien jouluvalmistaumisten tämänhetkiset tasot ja arvostin ne jouluarvosanoilla (4-10). Tuloksista päätellen eivät tainneet kaupalliset tahot olla arvanneet, että tonttu ei tule tässä vaiheessa pelkästään ikkunan taa vaan sisäänkin asti.

Osuuskauppa Keskimaan (SOK Middle-earth) hyllyväleissä kriittisen tärkeää joulumyyntiä häiritsi pahasti riehuva taistelu Yhdysvalloista lanseerattua Halloween-pakanajuhlaa vastaan (kuvassa)! Toki on selvää, että kaikki kaupalliset juhlat koko maailmasta Kiitospäivää ja Kanamara Matsuria (かなまら祭り) myöten on saatava myydyksi suomalaisille, mutta jouluarvosanaksi Prismalle on tällaisen tilanteen takia silti annettava vain puolet kiitettävästä eli 10/2 = 5.


Natsi-Siwa, kuten kansan suussa hauskan leikkisästi arjalaisgermaanista LIDL-kauppaketjua kutsutaan, on selvästi myöhässä joulun myymisessä kansalle. Vain joulusuklaat olivat ilmestyneet hyllyille vaikka Tuomas jo melkein ovella kolkuttaa tuodakseen joulun sisään aivan justiinsa. Zusammenscheißen! Jouluarvosana tällekin siis vain viis (5).

Viimeiseksi kävin katsastamassa Keskon hallitseman Citymarketin. Siellä joulu oli pisimmällä! Joskaan ei sielläkään tietysti vielä riittävän pitkällä. Leluosasto uutuuksineen oli pullahtanut käytävälle asti mutta sitä ei nimitetty JouluLeluMaaksi tms. kuten olisi jo ehdottomasti pitänyt. Näyttävät joulukoristeet myös loistivat poissaolollaan (kuvassa), vaikka joulupaperit ja -kortit jo olivatkin alustavasti näytteillä. Koska Keskossa kuitenkin selvästi oli pyritty jo myymään joulu ainakin lapsille, täytyy antaa jouluarvosanaksi 6. Eli aika hyvä. 6:han on kuusi eli jo melkein joulukuusi!


Täten voittajaksi, tosin vain rinnanmitalla, kiri kaikkein kaupallisin kauppaketjumme Kesko ja sen suuret automarketit. Sieltä siis jokainen isänmaallinen kansalainen tänä vuonna joulun ostaa!

On vielä todettava, että kiitettävään jouluarvosanaan ei olisi mikään kauppafranchisemme yltänyt missään nimessä, sillä jokaisesta puuttui edelleen jouluisan ostostunnelman persupilari eli kaiuttimista raikaava joululaulu ja -musiikki! Nyt jo pitäisivät ainakin jouluhissimusiikin pehmeät sävelet hivellä asiakkaiden korvia, vaikka varsinaista asiaan kuuluvaa joululaulua ei ihan vielä kukaan myymäläpäällikkö rohkenisikaan sallia. Kansalla kun on tapana olla se omituinen käsitys, että joululaulua ei saisi aloittaa 2 kuukautta ennen joulua vaikka silloin kaupallinen joulukiire on kovimmillaan.

Aluepalautukset on aloitettava!

4.10.2013

Nyt, kun äärioikeiston PR-valtti Seppo Lehtokin kävi eduskunnassa tervehtimässä, alkaa olla aika avata kansalaiskeskustelu aluepalautuksista. Olisi oikeudenmukaista, että kaikille valtioille palautettaisiin niiden luonnolliset ja rodulliset rajat, jotka erilaisten sotien seurauksena ovat vääristyneet.

Ensinnäkin on aivan selvää, että Suomeen hyökänneen Neuvostoliiton on palautettava Karjalan ja Petsamon alueet ja maksettava sotakorvaukset takaisin. Kuten muistamme, maailmansodan jälkeen nimenomaan ensimmäisenä hyökännyt Saksa joutui luovuttamaan alueita ja maksamaan sotakorvauksia. Siksi Neuvostoliiton ja sen perillisenä Venäjän on hyökkääjänä luovutettava alueet takaisin. Tästä ei ole mitään epäselvyyttä.

Vasta tämän jälkeen saamme palautettua Suomen alueen eli Itämaan kokonaisuudessaan sen oikealle omistajalle eli Ruotsille! Itämaa on jo varhaiskeskiajalta lähtien ollut kiinteä osa Äiti-Ruotsia ja suomalaiset ovat aina olleet täysin uskollisia Ruotsin kuningashuoneelle.

Ruotsin kieli on aina ollut lähellä suomalaisten sydäntä ja se on ollut ainoa sivistyneiden ihmisten kieli, toisin kuin rahvaan ja talonpoikien ugrilainen mongerrus. Suomen kielelle toki suomme uudessa Suur-Ruotsissa vähemmistökielen aseman, samanlaisen kuin suomen kielellä jo nytkin Ruotsissa on.

Mikä parasta, alueen palautus Ruotsille täyttäisi nykyisten hallituspuolueiden kaikki hartaimmatkin toiveet.

Ensinnäkin ruotsia ei enää alettaisi opiskella vasta persukoulun 3. tai pahimmassa tapauksessa 7. luokalta alkaen, vaan se olisi kaikille oppilaille heti se ensimmäinen ja tärkein kieli. Suomalaiset alkaisivat tämän kielen avulla vihdoinkin aloittaa sen hitaan nousun sivistyneiden kansakuntien pariin, jonka Ruotsista erottaminen ikävästi keskeytti.

Toiseksi, Ruotsi on maahanmuuton esimerkillinen mallimaa. Maahanmuuttajia on Ruotsissa lähes 20 % väestöstä ja siellä on noin 500000 muslimia. Suomessa maahanmuuttajia on vaivaiset 4 % ja muslimeja vain 60000. Liittäminen Ruotsiin tarkoittaisi automaattisesti Ruotsin maahanmuuttopolitiikan ottamista käyttöön Itämaassakin. Meillä olisi todelliset keinot houkutella ne 2-3 miljoonaa maahanmuuttajaa, jotka tarvitsemme hirvittävän kauhean työvoimapulamme korjaamiseksi.

Myöskin perussuomalaiset tyydyttyisivät suuresti Ruotsiin liittämisestä. Sehän tarkoittaa perussuomalaisten kaikkein hartaimmin haaveileman asian toteutumista: eroa eurosta! Eurot vaihtuisivat ruotsin kruunuihin.

Liitos hyödyttäisi myös syrjäytyneitä ja työttömiä suomalaisia. Suomalaiset pääsisivät heti Ruotsin erinomaisen sosialiturvan piiriin nauttimaan kaikista sen eduista.

Jokainen isänmaallinen suomalainen työskentelee väsymättä aluepalautusten hyväksi!

Ratkaisu kaikkiin Suomen ongelmiin

20.9.2013

Nythän on niin, että meillä Suomessa on hirvittävä määrä syrjäytyneitä eli työttömiä ja sosialiturvalla eläviä ihmisiä, jotka vain laiskana makoilevat kotona kattoon räkien ja ovat yksinäisiä ja saamattomia. Jotkut puolivillaiset poliitikot ovat laimean miedosti ehdotelleet jonkinlaista aktivointia tai ”vastikkeellista sosialiturvamallia”, johon sisältyisi ehkä 1-2 tuntia työtä kerran, pari viikossa. Esimerkiksi vanhusten taluttamista, avustavaa apusiivoamista tai risusavottaa.

On sanomattakin selvää, että tällaiset ”työt” ovat aivan turhaa ja joutavaa näennäistä puuhastelua. Jos tällaista työtä oikeasti tarvittaisiin, olisi tietenkin – hirvittävän kammottavan kamalasta työvoimapulastamme huolimatta – jo palkattu joku tekemään sitä työtä. Toiseksi, vastahakoisten tilapäis-lyhyttyöläisten opastaminen, kouluttaminen ja valvonta veisi niiltä ihan oikeilta työntekijöiltä pois aikaa, jonka voisi käyttää ihan oikeaan hyödylliseenkin työhön.

Ei, nyt on tehtävä kestävä, pysyvä ratkaisu syrjäytyneiden aktivoimiseksi. Sen me toki jo tiedämme ja näemme, että ainoastaan kovat pakkotoimenpiteet, eli kepistä ja porkkanasta ehdottomasti juuri nimenomaan se keppi-vaihtoehto, on luonnollisesti ainoa oikea. Ei tuommoiset saamattomat kotona makoilevat lähde vapaaehtoisesti mihinkään. Ankara pakko, viranomaisten tarkka valvonta, kovat peloitteet ja hellittämättömän peräänantamaton puuttuminen näiden vätysten elämään, nämä olkoot keinomme vetelyyttä ja laiskottelua vastaan!

Esittämäni ratkaisumalli ratkaisee ensinnäkin erittäin pahan ongelman pääkaupunkiseudulla, jonne maamme kaikki toiminnot ovat tällä hetkellä luonnollisen kehityksen suuntaamana keskittyneet. Pääkaupunkiseudulle on kuitenkin ahtautunut hyödyllisten veronmaksajien lisäksi valtava määrä turhia ihmisiä, joista suurin osa on juuri näitä hyödyttömiä verovaroilla eläviä loisia. Kun vapautamme pääkaupunkiseudun näistä, siellä riittää runsaasti tilaa ja hyviä asuntoja työtä tekeville yhteiskuntamme tukipilareille, rehellisille ja ahkerille veronmaksajille. Ei se voi olla oikein, että sosialiturvalla elävä loinen saa elellä Helsingin keskustassa!

Mihin siis laitamme tämän valtavan hyödyttömien ihmisten lauman? Hajasijoitamme heidät Kehä III:n ulkopuolelle, tietenkin!

Ratkaisu on siis maaorjuus. Laitamme työttömät maa- ja metsätiloille asumaan, niin että heidät myös velvoitetaan asumaan ja viljelemään maata sekä hoitamaan karjaa ja metsää. Näin saadaan jälleen koko maamme asutettua, mikä ei mm. maanpuolustuksellisista syistä ole ollenkaan huono asia. Ja kun sosialiturvat ja päivarahat samalla lakkautetaan kokonaan, joutuvat entiset syrjäytyneet laiskat kotona makoilevat pakostakin töihin. Kun ilmaista toimeentuloa ei enää tarjota, on täysin pakko ryhtyä toimeen. Raamattukin sanoo, että anna miehelle kala, hän saa aterian, opeta hänet kalastamaan, hän saa elannon!

Koko maaseutumme elpyy ja virkistyy jälleen. Pian huomamme ihmeeksemme, että onkin alettava avata kyläkouluja ja -kauppoja uudestaan, kun tähän asti niitä on aina pelkästään lopetettu ja lakkautettu! Ehkäpä tulevaisuudessa huomaamme myös väkiluvun ihmeellisesti lähtevän nousuun. Pitkän talven aikana siellä päreiden valossa kun ei paljon huvituksia ole, niin siitä seuraa syntyvyyden kääntyminen nousuun. Varmasti myös nämä ihmiset ovat luonnon helmassa ja kaukana viinakaupoista ja huumeista huomattavasti onnellisempia kuin nykyään kaiket päivät kokona makoillen, televisiota apaattisena katsoen ja alkoholia ja nikotiinia käyttäen.

Luonnollisesti emme tahdo syrjiä mitään ihmisryhmää. On siis sallittava myös maaorjuudesta vapautuminen. Se käy tietenkin sen kautta, että maaorja maksaa velkansa yhteiskunnalle ja osoittaa täten olevansa sen hyödyllinen jäsen. Kun maaorja on maksanut takaisin kaiken aiemmin saamansa sosialiturvan, ja osoittanut vielä sen jälkeen kykenevänsä saavuttamaan säännölliset tulot, hänen sallittakoon ostaa itsensä vapaaksi. Tämä vaatii toki aina osoitukset siitä, että henkilö kykenee elättämään itsensä myös ihmisten ilmoilla.

Tämä suunnitelma täyttää myös Vihreiden hartaimmat ja syvimmät toiveet. Hehän rakastavat erämaita ja maaseutua ja aina suureen ääneen vaativat, että nimenomaan pitäisi asua korvessa luonnon lähellä (paitsi tietenkin jos sattuu olemaan Vihreiden jäsen, heidän täytyy toki käytännön syistä asua paikassa, jossa vesi tulee hanasta, sähkö pistokkeesta, ruoka marketista ja raha taikaseinästä – eihän tyypillinen urbaani Vihreä lesbo tai homo-sivari selviäisi hengissä erämaissa yhtä päivääkään).

Viimeisenä, mutta ei suinkaan vähäisimpänä, täytyy mainita Suomen omavaraisuuden erittäin selvä kohentuminen. Ruoan hinta laskisi pian huomattavasti, ja tarjolla olisi nimenomaan kotimaisia elintarvikkeita ja tuotteita!

Auton pysäyttäminen suojatien eteen

13.9.2013

Nykyään liikenteessä näkee yhä useammin sitä harvinaista tapaa, että autoilija pysäyttää auton päästääkseen jalankulkijan kulkemaan suojatien yli. Usein näkee kuitenkin myös, että tilanne ei ole autoilijalle eikä jalankulkijallekaan kovin tuttu eikä selvästi tunneta niitä kirjoittamattomia sääntöjä, jota tässä tilanteessa pitäisi noudattaa. Asiahan on vain luonnollinen, koska normaalisti auto ei koskaan päästä jalankulkijaa tai pyöräilijää yhtään minnekään jos se vain voidaan jotenkin estää. Kerrataanpa siis nämä kirjoittamattomat säännöt, jotta ne tästedes piirtyvät tulikirjaimin niin autoilijoiden kuin jalankulkijoidenkin muistiin.

Ensinnäkin on muistettava se fakta, että autoilijalla on kiire, ja hän on autonomistajana tärkeä ja varakas henkilö. Pysähtyminen, joka viivästyttää kiireistä matkaa useilla sekunneilla, on näin ollen suuri palvelus ja hyväntekeväisyys autoilijan taholta. Tämä tulee tehdä erilaisin elein ja merkein selväksi jalankulkijalle.

Pysähtyminen ennen suojatietä on tehtävä ripeästi ja mahdollisimman myöhään, niin että auto selvästi heilahtaa, parhaassa tapauksessa jopa renkaatkin kirskuvat. Tämä osoittaa jalkakäytävän reunalla huojahtelevalle jalankulkijalle, että nyt auto todellakin aikoo pysähtyä! Autoilijan on kuitenkin ehdottomasti muistettava, että autoa ei saa täysin pysäyttää. Se kuluttaisi tarpeettomasti auton herkkää koneistoa sekä polttoainetta. On siis jätettävä autolle sen verran liikemomenttia, että se koko ajan lipuu eteenpäin. Tämä alleviivaa myös jalankulkijalle sitä faktaa, että autoilija on kiireinen ja hän on joutunut hidastamaan tärkeää matkaansa ihan pelkästään jalankulkijan takia.

Jalankulkija jää lähes poikkeuksetta ihmettelemään ja katselemaan suu auki autoilijaa. On ymmärrettävä, että tällainen tapaus on tavallisen jalankulkijan elämässä hyvin poikkeuksellinen. Autoilija ei siis saa tulla kärsimättömäksi vaikka tämä halvaantunut pällistely väistämättä hidastuttaa matkaa vielä 1-2 ylimääräistä sekuntia. Päinvastoin, on rohkaistava jalankulkijaa sitten kun hän viimein saa jalkansa toimimaan ja todellakin lähtee liikkeelle. Rohkaiseminen suoritetaan voimakkaalla äänimerkillä, jonka ajoitus on erittäin tärkeä. Äänimerkki on annettava sillä hetkellä, kun jalankulkija lähtee ottamaan ensimmäistä askelta suojatien yli! Silloin sen teho on paras. Autoilijan on oltava hyvin tarkkana, jotta äänimerkin ajoitus onnistuu tarkasti juuri tähän kriittiseen hetkeen.

Äänimerkin rohkaiseman jalankulkijan on äänimerkin kaiun vielä raikuessa katsottava anteeksipyytävästi autoilijaa sen jälkeen kun on selvinnyt säikähdyksestään. Jos jalankulkija on rohkaisevan äänimerkin saadessaan jälleen pysähtynyt viivästyttämään autoilijan tärkeää matkaa, autoilijan pitää vahvistaa sanomaansa käsieleellä. Näkyvyys auton tuulilasin läpi sisäpuolelle ei ole kovin hyvä, joten käsieleen on oltava liioitellun suuri ja nopea kämmenen heilutus. Myös vihainen, kireä ilme osoittaa jalankulkijalle, että tämän on nyt todellakin mentävä suojatien yli ripeästi. Koska auto lipuu edelleen eteenpäin ja uhkaa samalla katkaista jalankulkijan reitin, tässä vaiheessa typerinkin jalankulkija jo varmasti on ymmärtänyt, kuinka kiire autolla on ja kuinka suuren palveluksen autoilija on hänelle tehnyt.

Nyt jalankulkijan on siis aika erittäin ripeästi mennä suojatien yli ja häipyä pois tieltä häiritsemästä liikennettä. Mitä ripeämmin jalankulkija siirtyy, sen parempi. Jos mahdollista, jalankulkijan on kumarrettava tai tervehdittävä anteeksipyytävästi mennessään. Toimitus ei kuitenkaan missään nimessä saa hidastaa siirtymistä tien yli. Mieluimmin jätetään vaikka sitten eleet pois ja juostaan sen sijasta nopeammin.

Kiireellisyyden vaikutelman vahvistamisksi autoilijan on painettava voimakkaasti kaasua, juuri kun jalankulkija on tarkalleen hänen autonsa keulan edessä. Tätä ei sovi unohtaa! Muuten jalankulkija voi saada käsityksen, että hänellä on runsaasti aikaa siirtyä pois tieltä. Näinhän asia ei ole. Autoilijalla on varmasti tärkeämpi ja kiireisempi asia, jonka takia hän on liikenteeseen lähtenyt.

Heti, kun jalankulkija on siirtänyt viimeisenkin takajalkansa pois auton tieltä, autoilijan on välittömästi lähdettävä liikkeelle mahdollisimman lujaa. Menetetty aika on saatava kurottua kiinni. Ei haittaa, vaikka renkaat ulvovat ja tiehen jää jopa hiukan palanutta kumia. Pitkässä juoksussa ajansäästö on kuitenkin tärkeämpää. Lisäksi näin muistutetaan vielä viimeisen kerran jalankulkijaa siitä, kuinka suuren palveluksen auto hänelle juuri teki.

Kunhan liikenteessä sisäistetään kaikki kirjoittamattomat säännöt, tulee matkustamisesta kaikin puolin ripeämpää ja hermoja säästävää.


Bad Behavior has blocked 22 access attempts in the last 7 days.